Teollinen vallankumous korvasi fyysistä, mekaanista työtä. Nyt ensimmäistä kertaa koneet ovat alkaneet laajassa mitassa korvata ajattelutyötä. Miten tämä liittyy perustulovaatimukseen ja hallituksen perustulokokeilun kritiikkiin?
Kaikenlainen rutiinitietotyö postin lajittelusta röntgenkuvien analyysiin on siirtymässä koneille, koska ne tekevät sen tehokkaammin ja varmemmin kuin ihmiset. Älykoneet ovat oppivia. Ne oppivat kokeilemalla ja epäonnistumalla.
Koko yhteiskuntajärjestelmämme on murroksessa. Tarvitsemme uusia poliittisia ratkaisuja muun muassa työn ja toimeentulon järjestämiseen. Kehitys uhkaa johtaa köyhälistön ja prekariaatin kasvamiseen.
Tämä on kirjan The Second Machine Age kirjoittaneen MIT:n professori Erik Brynjolfssonin pääviesti. Hän vieraili hiljattain Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan seminaarissa, josta Tivi julkaisi ansiokkaan jutun.
Juttu voidaan kiteyttää seuraavasti. Teollinen vallankumous muutti yhteiskunnallisen tuotantotavan kun höyry ja sähkö toivat ihmisen käyttöön tuhansia kertoja enemmän voimaa kuin mihin lihasvoimalla kyettiin.
Yhteiskuntarakenne mullistui, ja luotiin demokratian, sosiaaliturvan ja työttömyyskorvauksen kaltaisia innovaatioita.
Teollinen vallankumous korvasi fyysistä, mekaanista työtä. Tänään kaikenlainen rutiinitietotyö postin lajittelusta röntgenkuvien analyysiin on siirtymässä koneille. Tämä vallankumous on ollut käynnissä jo pari vuosikymmentä.
Uusin vaihe perustuu koneoppimiseen, joka tarkoittaa sitä, että koneelle ei opeteta valmiita sääntöjä, van kone opettelee jonkin asian onnistumisen ja epäonnistumisen kautta. Robotti osaa ajaa nykyään polkupyörää. Se on oppinut sen kokeilemalla ja kaatumalla tarpeeksi monta kertaa.
Brynjolfsson vaatii poliittisia uudistuksia. Opetusjärjestelmä on ensinnäkin uudistettava perusteellisesti.
Työ ja elämä muuttuvat sellaista vauhtia, ettei koulu kykene opettamaan niitä taitoja, mitä edes kymmenen vuoden päästä työelämässä tarvitaan. Koulun on sen sijaan keskityttävä itse oppimiskyvyn vahvistamiseen.
Toiseksi yrittäjyyteen on Brynjolfssonin mukaan panostettava. Murros tulee tuhoamaan ison osan vanhoista työpaikoista. Etlan selvityksen mukaan Suomessakin kolmasosa työpaikoista on vaarassa kadota. Valtion on kuitenkin vaikea keksiä uusia ammatteja. Parhaiten ne syntyvät ruohonjuuritason kokeiluilla.
Tästä se perustulo! Sen tehtävä olisi kahtalainen. Yhtäältä sillä tuettaisiin yhteiskunnallisia kokeiluja ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Toisaalta se olisi tasa-arvoistavaa tulonjakopolitiikkaa.
Automatisaatio on johtamassa tilanteeseen, jossa marginaalinen joukko yritysten omistajia rikastuu silmittömästi kun taas keskipalkkaista ja matalapalkkaista työtä uhkaa kato. Automatisaation taloudelliset hyödyt ovat valumassa harvalukuisten taskuun.
Perustulolla voitaisiin huolehtia tasaisemmasta tulonjaosta. Yhteiskunnallisten kokeilujen ja yritysten ruokkimisen lisäksi sillä ehkäistäisiin prekariaatin ja köyhälistön muodostumista.
Siksi perustulon toteuttaminen on avainasemassa. Ja siksi hallituksen perustulokokeilu on väärillä jäljillä! Olisi aivan oleellista ulottaa perustulokokeilu yrittäjiin ja itsensä työllistäjiin.
Hallituksen perustulokokeilu suorastaan tähtää prekariaatin ja köyhälistön kasvattamiseen. Vaikka on myönteistä purkaa kannustin- ja byrokratialoukkuja, on kokeilun ilmeisenä tähtämenä lähinnä matalapalkkaduunien mahdollistaminen.
Tuloeroja tasaava perustulo toimisi matalapalkkasektoria vastaan ja mahdollistaisi sen sijaan yhteiskunnalliset kokeilut ja yritykset.
Jukka Peltokoski 