”Satasen keikka”

Työnantajan on palkkaa maksaessaan maksettava myös niin sanotut työnantajan sivukulut. Näitä ja palkanmaksun käytäntöjä voidaan kuvata tarinalla “satasen keikasta”.

Tarina alkaa kun Maija saa kuulla, että eräs oppilaitos olisi kiinnostunut kahden tunnin mittaisesti asiantuntijapuheenvuorosta kurssilleen. Oppilaitos maksaisi luentokeikasta satasen. Maija varmistaa, että oppilaitos tarkoittaa, että asiantuntijatyöhön liittyvä arvonlisävero 24% ajatellaan summan päälle.

Maija keskustelee luennon sisällöistä ja kertoo, että hän on mukana työosuuskunnassa, joka tarjoaa alan palveluja. Maija välittää tiedon osuuskunnalle, joka vahvistaa asiakkaalle ja Maijalle, että työ voidaan toimittaa. Osuuskunnan direktio-oikeuden näkökulmasta Maija ei voi suoraan luvata työtä osuuskunnan puolesta, vaan työn hyväksyy ja myy osuuskunta. Kun työ on toimitettu asiakkaalle myös lasku työn ostajalle lähtee osuuskunnalta.

Työn hinnoittelu

Työsuhde kuviossa vallitsee osuuskunnan ja Maijan välillä. Osuuskunnan ja oppilaitoksen välillä vallitsee asiakassuhde. Työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä voi lain mukaan olla suullinenkin, mutta paperinen tai sähköinen tosite on mahdollisia erimielisyyksiä ratkottaessa aina parempi vara. Sama pätee perimmiltään myös asiakkaan tilaukseen.

Kun osuuskunta Maija käynyt pitämässä luennon, niin osuuskunta voi lähettää työstä laskun. Laskun summa on 124€ sisältäen alv-veron. Lasku toimitetaan asiakkaalle osuuskunnan nimissä. Laskusta on käytävä selville osuuskunnan y-tunnus sekä muut asianmukaiset tiedot. Kätevä tapa muodostaa laskuja on käyttää nettipohjaista ilmaispalvelua, kuten http://ilmainenlaskutusohjelma.fi.

Osuuskunta merkkaa työaikakirjanpitoon Maijan kohdalle luennon pitämiseen ja mahdollisesti myös valmisteluun käytetyt työtunnit. Mikäli Maija nauttii soviteltua työttömyysturvaa, nämä ovat täsmälleen ne samat tunnit, jotka Maija merkkaa työvoimaviranomaiselle toimittamiinsa selvityksiin.

Rahan kiertokulku jatkuu siten, että asiakas maksaa osuuskunnan tilille 124€ laskun osoittamaan eräpäivään mennessä. Ellei suoritusta tule, osuuskunta muistuttaa asiakasta. Ellei suoritusta tule sittenkään, osuuskunnan on harkittava perintätoimenpiteitä. Mikäli tilaus on sovittu suullisesti, niin osuuskunta on tällöin heikoilla. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat onneksi luotettavia. On kuitenkin osuuskunnan etu, jos sillä on mustaa valkoisella siitä, mitä asiakas on tilannut ja millä hinnalla.

Vaikka asiakas jättäisi osuuskunnan toimittamaa työtä koskevan laskun maksamatta, niin osuuskunta on työnantajana velvoitettu maksamaan teettämästään työstä työntekijälle työsopimuksen mukaisen palkan. Ei kuitenkaan maalailla piruja seinälle, vaan lähdetään siitä, että asiakas on maksanut asianmukaisesti osuuskunnan tilille 124€. Osuuskunta siirtyy siis palkanmaksuun.

Prekaareissa osuuskunnissa maksetaan harvemmin kuukausipalkkaa. Sen sijaan palkanmuodostus tapahtuu tilauskohtaisesti – kuitenkin sillä ehdolla että osuuskunnan myymä työ on alun perin hinnoiteltu siten, että työstä on varaa maksaa palkkaa työehtosopimuksen ja suositusten mukaisesti.

Palkanmuodostus könttäsummasta

Ennen kuin osuuskunta voi maksaa palkkaa sen tulee laskea asiakkaalta tilille tulleesta rahasta pois alvit sekä osuuskunnan palvelumaksun eli niin sanotun provikan. Myytyyn työhön sisältyneen alvin osuuskunta joutuu tilittämään verottajalla ja provikkaa osuuskunta perii laskutuksistaan kattaakseen toiminnastaan koituvat yleiskulunsa ja kartuttaakseen varoja. Olettakaamme tässä että osuuskunnan provikka on 5%. Kun tilille tulleesta summasta vähennetään ensin alvit ja sitten provikka, niin palkkaa osuuskunta alkaa laskea 95€:sta, ei suinkaan satasesta.

Tämän jälkeen osuuskunta voi määritellä mahdollisen bruttopalkan. Se tapahtuu vähentämällä mainitusta summasta työnantajaa koskevan sosiaaliturvamaksun, TYEL:n, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun, ryhmähenkivakuutuksen ja työterveyshuollon. Verottajan prosentit täytyy tietää tai hakea internetistä. Työterveyshuollon tapainen pienehkö vuosimaksu voi olla kätevintä laskea provikalla katettavaksi yleiskuluksi.

Kun osuuskunta on määrittänyt bruttopalkan, se voi syöttää sen esimerkiksi verottajan tarjoamaan Palkka.fi-ohjelmaan. Ohjelma laskee bruttopalkasta työntekijää koskevat maksut sekä tekee niistä automaattiset ilmoitukset verottajalle (ja siis säästää rutkasti paperityötä). Palkka.fi laskee palkasta pois myös työntekijän verokortin mukaisen tuloveron ja ay-jäsenmaksun, mikäli tiedot on syötetty ohjelmaan.

Työnantajan vakuutustiedot sekä ajanmukaiset verotustiedot ohjelma saa automaattisesti verottajalta ja vakuutusyhtiöltä. Ohjelma muodostaa automaattisesti myös palkkalaskelmat, joita työtön työnhakija tarvitsee raportoidessaan tulonsa työvoimaviranomaiselle.

Työnantajan sivukulut muodostavat kaikkiaan varsin merkittävän summan. Näitä ei työntekijäpuolella yleensä tulla ajatelleeksi, koska niitä ei ylipäätään nähdä. Palkkalaskelma näyttää vain työntekijän sosiaaliturvamaksun ja eläkevakuutusmaksun, jotka ovat huomattavasti pienemmät kuin työnantajan vastaavat maksut.

Selvästi sanottuna työnantajan sivukulut tarkoittavat, että jos Maija odottaa, että hän saa satasen keikasta myös käteen satasen tai edes lähes satasen, niin hän tulee pettymään. Nyrkkisääntö on, että jos käteen haluaa satasen, niin osuuskunnan on laskutettava kaksisataa.

Palkka.fi laskee bruttopalkasta nettopalkan eli summan, jonka osuuskunnan on maksettava työntekijän tilille. Työntekijämaksujen lisäksi summassa on otettu huomioon työntekijän verokortin mukainen tuloveroprosentti sekä ay-maksu. Jos palkkaa on alettu maksaa 95€:sta, niin käteen Maijalle tulee hänen veroprosentistaan riippuen noin 55-60€.

Perimmiltään laskentatoimitus osoittaa, että työnantajan sivukulut tulee ennakoida osuuskunnan myymän työn hinnoittelussa. Hintaa pitää ottaa niin paljon, että osuuskunnalla on varaa maksaa asianmukaisia tuntipalkkoja.

Joissain tapauksissa asiakas tarjoaa määrättyä summaa ota tai jätä -periaatteella. Alihinnoiteltua tarjousta ei tule ottaa vastaan, ja aina pitää muistaa varmistaa, että alv-prosentti lasketaan tarjotun summan päälle eikä sisälle.

Liian hankalaa?

Osuuskunnan kannalta palkanmaksu jatkuu yhä senkin jälkeen kun nettopalkka on maksettu työntekijän tilille. Palkka.fi on lähettänyt tiedot palkanlaskennasta verottajalle. Tietojen perusteella osuuskunnan verotilille kertyy “alveja”, “tyellejä” ja sosiaaliturvamaksuja maksettavaksi. Verotilille kertyvät maksut suoritetaan verottajalle osuuskunnan tililtä. Tilillehän on varattu rahaa jo ennen bruttopalkkaa.

Vakuutusyhtiölle kuuluvat saatavat eivät tule näkyville verotilille (verottaja on eri asia kuin vakuutusyhtiö), vaan niitä koskevat summat on katsottava palkanmaksun tulosteista. Palkka.fi tarjoaa helpotukseksi mahdollisuuden automatisoida vakuutusyhtiön laskutustiedot ohjelmaan. Sama pätee itse asiassa myös verottajan laskutustietoihin. Vakuutusyhtiön tilinumero on se, minkä vakuutusyhtiö antaa, ja verottajan tilinumero näkyy esimerkiksi verotilillä.

Verotili on verottajan palvelu, johon yritys saa tunnukset kirjautumalla verottajan Katso-palveluun. Katso-tunnuksilla pääsee myös Palkka.fihin, joten tunnusten ottaminen on oikeastaan edellytys palvelujen käyttämiselle. Työntekijän tilinumeron ja verokortin saa työntekijältä. Ay-maksun määrän ja ammattiliiton tilinumeron saa työntekijältä ja/tai ammattiliiton asiakaspalvelusta.

Tässä vaiheessa on joku saattaa kysyä, mitä järkeä osuuskunnassa työllistymisessä on kun voi toimia myös toiminimellä. Tämä on totta, jos on varma, että yrittäjäksi ryhtyminen on oikea ratkaisu. Toiminimiyrittäjä on aina yrittäjä. Osuuskunnan toimiessa työnantajana osuuskunnan on maksettava työnantajamaksut. Toiminimiyrittäjän on huolehdittava itse yrittäjän sosiaali- ja eläketurvasta.

Toimittaessa puolestaan verokortilla työnantajamaksut eivät katoa, vaikka ne eivät välttämättä näykään työntekijälle. Työn tilaaja voi olla hyvinkin halukas maksamaan osuuskunnalle korkeampaa hintaa työnantajamaksujen kattamiseksi kuin verokortilla toimivalle yksityishenkilölle, sillä työnantajamaksut ovat merkittävä menoerä ja ne myös teettävät työtä taloushallinnolle. Kaikki tahot eivät välttämättä ota työtä vastaan ollenkaan verokortilla.

Jälleen on muistutettava hinnoittelun tärkeydestä. Työtä ei pidä alihinnoitella ja hintoihin on aina sisällytettävä alv-vero.

Rahanliike osuuskunnalta työntekijälle

Osuuskunta laskuttaa asiakasta (työn tai tuotteen hinta + alv.)
Asiakas maksaa osuuskunnan tilille
Osuuskunta pidättää summasta alvit ja palvelumaksun (“provikka”)
Osuuskunta pidättää summasta niin sanotut työnantajan sivukulut siltä osin kuin niitä ei ole laskettu osaksi “provikkaa”
Työnantajamaksut ovat sosiaaliturvamaksu, TYEL, tapaturmavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutus ja työterveyshuolto
Osuuskunta lähtee laskemaan työntekijän tilille maksettavaa summaa bruttopalkasta
Palkanlaskennassa auttaa esimerkiksi Palkka.fi-palvelu, johon bruttopalkka syötetään
Palkka.fi laskee summasta pois työntekijän sosiaaliturvamaksut sekä työntekijän tuloveron ja ay-maksun
Palkka.fi laskee nettopalkan, jonka osuuskunnan on maksettava työntekijälle, vakuutusmaksun, jonka osuuskunnan on maksettava vakuutusyhtiölle ja ay-maksun, jonka osuuskunnan on maksettava ammattiliitolle, sekä tekee automaattiset ilmoitukset ennakonpidätyksistä verottajalle
Verottajan saatavat eli TYEL:t ja sosiaaliturvamaksut ilmestyvät palkanmaksun perusteella automaattisesti Verotili-palveluun, jota osuuskunnan tai osuuskunnan kirjanpitäjän on seurattava maksujen suorittamiseksi
Osuuskunta maksaa tililtään työntekijälle, verottajalle, vakuutusyhtiölle ja ammattiliitolle asianmukaiset summat
Palkka tulee maksaa kuukauden kuluessa työsuorituksesta