Fasismin vastavoima on moneus

Natsit leikkivät tänään Helsingissä viikinkileikkejä. Poliisin kiellettyä Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen itsenäisyyspäivän Kohti vapautta -mielenosoituksen on korvaavaksi tapahtumaksi ilmoitettu Soldiers of Odinin marssi.

Kaikki ymmärtävät, että kyse on naamioleikistä, jolla natsit kiertävät muotoseikkoja. Toivoa sopiikin, ettei poliisi anna täysin hassuttaa itseään, vaan osoittaa aktiivista otetta kansainvälisten velvoitteiden ja oikeusvaltion suojelemiseksi.

Jos pelkkä pipon vaihtuminen sarviin estää poliisia millään tavoin osoittamasta natseille kaapin paikkaa, kärsii poliisin uskottavuus jälleen kolauksen.

Nurjasti vitsikästä tämä toki olisi, sillä toisin kuin Soldiers of Odin on ehkä asian ymmärtänyt, historiassa viikingit kävivät Suomessa lähinnä ryöstöretkillä alistamassa suomalaisheimoja.

Se viikingeistä. Mutta mistä on fasistit ja muu äärioikeisto tehty?

Yksi hyvä teksti aiheesta löytyy ruotsinkielisestä Ny Tidistä, joka kannataa laatulehtenä laittaa muutenkin seurantaan. Jutussa Nya hotbilder – men fascismens budskap fortfarande det samma Mira Berndtson haastattelee Suomalaiset fasistit -kirjan kirjoittajiin kuuluvaa Aapo Roseliusta.

Fasismi syntyy: tarinasta koskien menetettyä kansallista ykseyttä ja kansan uudelleen syntymistä. ”Eheytymisestä”. Yhteiskunnallisesta kriisistä ja pelosta. Epävarmuudesta koskien tulevaa. Ajatuksesta, että ihmisten välillä on luonnollisia hierarkioita ja että kullakin on oma paikkansa. Poliittisen ristiriidan ja mielipiteen vapauden tukahduttamisesta, sillä erimielisyys rikkoisi yhtenäisyyttä. Vahvoista johtajista, jotka edustavat yhtenäisyyttä. Puhdistuksista, koska yhtenäisyys voidaan taata vain jatkuvalla ”erilaisten” tunnistamisella.

Omin sanoin: fasismi on kansan messiaaninen liike, joka elää mielikuvituksesta. Se palvelee etuoikeuksiaan varjelevaa yläluokkaa, mutta sen tarina vetoaa myös prekaareihin.

Juttu sisältää myös hyvän kertauksen Lapuan liikkeestä. Osalla valkoisista sisällissotatila jäi päälle ja punaiset petturit piti lahdata loppuun saakka. Sosialidemokraattien suosio koettiin uhaksi ja kommunismi edusti sitä kansanvihollista mitä maahanmuuttajat edustavat fasisteille tänään.

Juttu jää kuitenkin lopussa vähän löysäksi. Sen mukaan julkinen keskustelu reagoi fasistisiin ja oikeistoradikaaleihin liikkeisiin nykyään nopeasti, eikä valtayhteiskunta käänny niiden kelkkaan. Mielestäni oikeistoradikaalit liikkeet ovat päinvastoin kyenneet määrittämään julkista keskustelua, eivätkä esimerkiksi valtamediat ole onnistuneet esittämään kriittisiä analyyseja ajasta ja ilmiöstä.

Tarvittaisiin analyysejä epävarmuutta tuottavasta yhteiskunnallisesta kriisistä ja sen positiivisista ratkaisuista. Ekologinen jälleenrakennus investointiohjelmineen ja yhteisötalouksineen on ilmeinen tie eteenpäin tällä saralla.

Tarvittaisiin myös kriittistä keskustelua kansasta ja kansalaisuudesta. Fasistisen poliittisen projektin vastakohta on moneus, organisoitunut moneus, joka avautuu eroille ja erilaisuuksille. Erästä sinimustaa poliitikkoa mukaillen, riittää kun katsoo ympärilleen, niin näkee paljon organisoitumatonta moneutta, joka voisi organisoitua.

Jukka Peltokoski

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.