Työosuuskunnat mahdollistavat toimeentulon hankkimisen demokraattisessa yhteisyrityksessä. Oikealla tavalla järjestettynä ne voivat olla vastaliike yrittäjäksi pakottamiselle ja viranomaisten mielivallalle. Osuuskunnissa työväki ja prekariaatti voivat organisoitua itsensä työnantajaksi ja kehittää työntekijävaltaisia käytäntöjä.

Työosuuskunnaksi kutsutaan osuuskuntaa, joka pyrkii työllistämään jäseniään. Tyypillinen työosuuskunta on monialainen yritys, joka profiloituu usealle toimialalle jäsenistönsä osaamisen mukaan, esimerkiksi graafiseen suunnitteluun ja viestintään.

Uusien osuuskuntien perustaminen on Suomessa kasvussa. Osuuskuntia perustetaan noin 200 vuosittain, ja monet niistä ovat juuri työosuuskuntia. Kasvusta huolimatta osuuskunnat muodostavat vain marginaalisen osan suomalaisesta yrityskannasta. Työosuuskunta on yhä harvinainen työllistymisen muoto.

Suomessa on arviolta 1 500 – 2 000 työosuuskuntaa, joissa on jäseniä noin 13 000. Tyypillinen työosuuskunta on kymmenen hengen porukka, josta osa työllistyy osuuskunnassa aktiivisesti ja osa on mukana vain jäsenenä. Työosuuskuntien jäsenet eivät siis välttämättä työllisty osuuskunnassa kokoaikaisesti. Osuuskunta voi olla perustettu vain jäsenistön satunnaista toimeentulon hankkimista varten. Osuuskunta voidaan myös perustaa liikeidean kehittämiseksi ja kokeilemiseksi.

[…]

Kerromme artikkelissamme, mitä työosuuskunnassa työllistyminen tarkoittaa ja miten se eroaa itsensä työllistämisestä ja yrittämisestä. Tarkastelemme osuuskuntaa työnantajana ja yhteisyrityksenä, joka on jäsentensä yhdessä omistama. Näemme yhteisomistuksen ja työnantaja-aseman haltuunoton työväen ja prekariaatin yhteisenä kamppailuna yhteiskunnallisesta määräysvallasta.

Lue koko juttu Vasemmistofoorumin verkkolehti Perusteesta.

Teksti on julkaistu alun perin kirjassa Uusi työväki – Työ ja yrittäjyys prekarisoituvan palkkatyön yhteiskunnassa (Into Kustannus 2017), jonka voit tilata täältä: https://intokustannus.fi/kirja/uusi-tyovaki