Tammelan Voima osuuskuntaliikkeen tiellä

Suomen ensimmäinen osuuskunta perustettiin Tampereelle. Sen tarina on myös TPV:n kannattajaryhmän Tammelan Voiman tarina.

Osuustoiminta-aate rantautui Suomeen 1800-luvun lopulla. Se kiinnosti erityisesti maanviljelijöiden ja työväen liikkeitä, jotka näkivät siinä mahdollisuuden pönkittää taloudellisia asemiaan ja rakentaa kansanvaltaa.

Tammelan Voiman tarina palaa maamme osuustoiminnan varhaiseen pioneeriin, Finlaysonin Työväen Osuuskauppaan, joka perustettiin syyskuussa 1900. Kaupalle kirjoitettiin osuuskunnan säännöt, vaikka Suomessa ei vielä ollut osuuskuntalakia.

Ilmeisesti Venäjän valtalain vaikutuksista huolestuneena alueen kuvernööri hyväksyi säännöt ja virallisti osuuskunnan etukenossa. Osuuskuntalaki tuli voimaan tammikuussa 1901.

Kiinnostavaa osuuskunnan perustamisessa oli myös se, että vaikka osuuskaupan perustivat tehtaan työläiset, niin alkupääoman sille luovutti Finlaysonin tehtaan isännöitsijä.

Osuusliike Voima syntyy

Finlaysonin Työväen Osuuskauppa avasi ovensa Amurin kaupunginosaan Puuvillatehtaankatu 15:een. Jo seuraavana vuonna sen rinnalle syntyivät Pellavatehtaan Työväen Osuuskauppa ja Tampereen Työväen Osuuskauppa, jälkimmäinen Tampereen työväenyhdistyksen aloitteesta.

Alun perin osuuskaupat palvelivat vain jäseniään. Tehtaiden osuuskauppoihin saattoivat liittyä vain tehtaan työntekijät, mutta Työväen Osuuskaupan jäsenyys oli avoin kaikille kuluttajille. Kussakin osuuskunnista oli noin tuhat jäsentä.

Osuuskaupoista Tampereen Työväen Osuuskauppa sitoutui jo alun alkaen poliittiseen työväenliikkeeseen kun taas tehtaiden osuuskaupat välttivät politisoitumista.

Pian osuuskauppojen perustamisen jälkeen alkoivat myös keskustelut niiden yhdistämisestä. Poliittiset ristiriidat pidättelivät yhdistymistä pitkään, mutta vuonna 1914 Finlaysonin osuuskauppa osti Työväen osuuskaupan ja vuonna 1916 osuuskuntaliike jakautui kahteen leiriin, porvarilliseen ja sosialistiseen, joista jälkimmäinen yhdisti työväen osuuskaupat yhteisen keskustukun asiakkaiksi.

Vuonna 1917 Finlaysonin, Pellavatehtaan ja Teiskon Viitapohjan osuuskaupat päättivät muodostaa yhteenliittymän ja muuttaa nimensä Osuusliike Voimaksi. Tulevien vuosikymmenten tamperelainen voimatekijä oli syntynyt.

Voiman talo rakennetaan Tammelaan

Sisällissota runteli pahoin Suomen Manchesteria. Valkoisen armeijan tykkituli moukaroi esikaupungin alueita samalla kun valkoinen jalkaväki hyökkäsi Kalevanharjulta ja Viinikasta kohti keskustaa. Tammelan työväenkaupunginosa oli yksi punaisten vastarintapesäkkeistä, johon valkoisten vyörytys kohdistui. Kyttälän ohella se tuhoutui paikoin maan tasalle.

Kun jälleenrakennus alkoi, Osuusliike Voima osti Tammelan puistokadulta tontin, jonka rakennukset olivat tuhoutuneet taisteluissa. Paikalle se rakennutti jykevän punatiilisen kerrostalon, josta tuli Voiman uusi keskustoimitalo. Frans Jousen suunnittelema talo valmistui vuonna 1920.

Näin syntyi Tammelan Voiman talo, joka sisälsi liiketiloja ja asuinhuoneistoja ja jonka katutasolle avattiin ”annosruokala”. Talon ulkoasua koristivat mutkattomat kyltit “Voima” ja “Ruokala”.

Annosruokala palveli lounaspaikkana tammelalaisia työläisiä, jotka työskentelivät Aaltosen kenkätehtaassa ja muissa alueen kenkätehtaissa ja suutarinliikkeissä. Tammela ei suotta kantanut lisänimeä “suutarien pääkaupunki”.

Kauan eläköön Tammelan Voima!

Voiman talon kansanruokalasta muotoutui vuosikymmenten saatossa kansankapakka. Ensin kieltolain jälkeen vuonna 1932 se sai luvan myydä keskioluen vahvuista mallasjuomaa, ja täydet anniskeluoikeudet paikka sai vuonna 1950, jolloin se muuttui Ravintola Tammelaksi. 1980-luvulla paikka tunnettiin nimellä Pub Tammela.

Paikasta on tullut myös yksi Tampereen kulttuurikapakoista. Historian saatossa sen kynnyksen yli on kulkenut sellaisia nimiä kuin Siiri Angerkoski, Jorma Ikävalko, Reino Helismaa, Tapio Rautavaara, Irwin Goodman ja Juice Leskinen, joista jälkimmäinen ei tietysti ole varsinainen yllätys.

Mielenkiintoista kyllä, vaikka tammelalaiset ovat tunteneet talon ravintolan aina Tammelan Voimana, niin sen niminen paikka avattiin varsinaisesti vasta vuonna 2017. Tuolloin tiloissa yhä tänään toimiva ravintola Wanha Mestari otti lisänimekseen Tammelan Voima ja laajensi samalla toimintaansa koko komeaan kulmahuoneistoon.

Vihdoin Tammelan Voiman ikkunoissa lukee Tammelan Voima!

Ja Tammelan Voima elää!

Ravintoloitsijoilta Tammelan Voiman nimen elvyttäminen oli varsinainen kulttuuriteko. Nimi oli jo jäämässä historiaan, sillä Voiman nimi poistettiin talon seinistä vuonna 1983 kun Voima liittyi E-osuuskunta Ekaksi yhdessä toisten e-liikkeen osuuskuntien kanssa.

Myös taloyhtiö on kunnostautunut historiansa muistamisessa restauroimalla Voiman komean nimen korkealle talon päätyseinään ja kunnostamalla nimeä kantavat upeat rautaportit.

Historia elää myös Tammelan Voiman sisällä. Nostamalla katsetta lasista voi katossa huomata puisia kenkämuotteja kertomassa suutarien pääkaupungista, ja seinille on ripustettu valokuvia Aaltosen kenkätehtaan elämästä.

Kuin pisteenä iin päälle Tammelan Voima on Tampereen vanhin edelleen samoissa tiloissa toimiva ravintola. Sen työväenluokkainen henki on kantanut pian 100-vuotta.

Tammelan Voima on nimi, jolla on hieno historia!

* * *

Osuuskunta ja jalkapallo WTF

Jalkapallosta ei tule ensimmäiseksi mieleen osuuskunta. Kuitenkin jalkapallomaailma tuntee merkittäviä osuuskuntaseuroja. Näistä nimekkäimmät lienevät FC Barcelona ja Bayer Munchen, jotka ovat kannattajajäsentensä omistamia osuuskuntia.

Osuuskunta on yritysmuoto, johon liitytään jäseneksi maksamalla osuusmaksu. Osuusmaksu on eräänlainen yhteisörahoituksen muoto jolla yritys pääomitetaan.

Osakkeesta poiketen osuutta ei voi myydä ulospäin, eikä äänivaltaa voi lisätä ostamalla lisää osuuksia. Osuuskunta on demokraattinen yritys, jossa vallitsee ääni per jäsen -periaate.

Osuuskuntamuodosta seuraa, että periaatteessa kuka tahansa osuuskunnan jäsen voidaan äänestää osuuskunnan johtoon, ja johdolla on puolestaan hyvin erityinen intressi kuunnella jäsenistönsä tahtoa. Eikä osuuskuntaa voi kaapata ostamalla äänivaltaa.

Barcelonan ja Munchenin kaltaisia seuroja ei noin vain osteta superrikkaan taskuun. Seurojen jäsenistöllä on vahva asema ja sidos seuraansa, ovathan he seurojensa omistajia.

FC Barcelonan motto onkin kuvaava: “Enemmän kuin seura”.

Jukka Peltokoski

Kirjoittaja on Tammelan Voiman ja tamperelaisen Osuuskunta Väenvoiman jäsen. Kirjoitus on kiitollisuuden velkaa Seppo Helteen taustatyölle osuuskuntaseurojen parissa.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin TPV:n kannattajaryhmä Tammelan Voiman julkaisussa Palstaristi. Lehden voit tilata kannattajaryhmän verkkokaupasta.

Lähteet

Boyle, Dave (2010) Barca. Fan ownership and the future of football. Co-operatives UK, https://www.uk.coop/sites/default/files/uploads/attachments/barca.pdf

Drufva, Juha (2017): Tammelan Voimassa vietetty aikaa jo 96 vuotta. Kansan Uutiset, https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3652101-tammelan-voimassa-vietetty-aikaa-jo-96-vuotta

LaSalle, Martin (2012): FC Barcelona: More than Club! Co-Op News, https://www.thenews.coop/37952/topic/development/fc-barcelona-more-club

Linkala, Pekka ja Naukkarinen, Jussi (2016): Biljardia Voimassa. Tammelan Voiman biljardikerhon historiaa. Tammelan Voiman biljardikerho.

Osuusliike Voima. Wikipedia-artikkeli, https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuusliike_Voima

Tammelan Voiman talo. Wikipedia-artikkeli, https://fi.wikipedia.org/wiki/Tammelan_Voiman_talo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.