Kaupunkilaiset ovat kaupungin omistajia! Kuitenkin moni tamperelainen tuntee itsensä kuin vieraaksi omalla maaperällään. Kaupungin päätöksenteko on etäistä ja päätösten valmistelu on vaikeasti hahmotettavaa. Kaupungilla kävellessä saattaa tuntua ennemminkin siltä, että kaupungin omistajia ovat firmat. Tässä kirjoituksessa keskustelen avoimuuden ja osallisuuden lisäämisestä Tampereella.

Kaupungin päätöksenteossa tulisi kuulua kaupungin todellisten omistajien, kaupunkilaisten ääni. Kaupunkilaisilla tulisi olla mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon tai ainakin seurata sitä helposti. Vaikka kaupunginvaltuuston kokoukset ovat avoimia, verhoutuu varsinkin päätösten valmistelu byrokratian pimentoihin. Tarvittaisiin päätöksenteon tekemistä avoimemmaksi ja kaupunkilaisten osallistamista päätöksentekoprosesseihin aina valmisteluvaiheista saakka.

Uusi tietoteknologia mahdollistaa päätöksenteon avaamisen uusilla tavoilla. Jo nykyään tampereen kaupungilla on käytössään sähköinen alusta osallistuvan budjetoinnin välineenä. Vaikka sähkö ei ratkaisekaan demokratian rakenteellisia haasteita, on yhteiskunnan digitalisoituessa vain realismia kehittää myös sähköistä demokratiaa.

Vieraantuneisuuden kokemus liittyy tietysti myös työttömyyteen, rahattomuuteen ja julkisten palvelujen vajavaisuuteen. Prekaarius tuottaa ihmisille kokemusta osattomuudesta omistajuuden sijaan. Kaupunki lupaa kaikille hyvää, mutta jakaa tosiasiassa ihmisiä eri luokkiin varallisuuden, kyvykkyyden ja vaikkapa asuinalueen mukaan. 

Siksi kaupunkilaisten omistajuutta kaupunkiin on kehitettävä paitsi kaupunkidemokratian myös sosiaalisen osallisuuden keinoin. Usein katseet kääntyvät sosiaalipalveluihin, mutta kyse on laajemmin yhteisötalouden vahvistamisesta esimerkiksi osuuskuntia perustamalla, kuten myös asuinalueiden tavavertaisuudesta. Keskustan kiiltäessä uutuuttaan, on aika kääntää katseet lähiöiden kehittämiseen.

Vieraantuneisuus voi liittyä myös kielimuureihin. Yhä useampi tamperelainen on äidinkieleltään muun kuin suomenkielinen ja kaupunkilaisten kielellinen moninaisuus on kasvamaan päin. Jokainen tamperelainen on kuntalaisena kuitenkin tasavertainen kaupungin jäsen, jolle tulee pyrkiä tarjoamaan parasta mahdollista palvelua. Kaupungin on jatkuvasti kehitettävä valmiuksiaan palvella asukkaitaan yhä monikielisemmin!

Oireellisesti vain vähemmistö maahanmuuttaijsta äänestää kuntavaaleissa, mikä kertoo suoraa kieltään vieraantuneisuudesta kaupungin hallinnosta. Palvelujen monikielisyyden lisäksi uusien tamperelaisten osalistaminen kaupungin poliittiseen kulttuuriin on otettava kehityshaasteeksi. 

—

Vaatimuksia osallisuuden ja avoimuuden edistämiseksi

Lähiöt kuntoon!

Tampereen kaupungin on otettava lähiöt lähivuosien kehityskohteeksi. Moni lähiö rapistuu samalla kun Tampereen keskusta on laitettu paraatikuntoon. Kuitenkin suurin osa tamperelaisista asuu lähiöissä. Kaupunginosien eriytyminen on pysäytettävä positiivisen diskriminaation hankkeilla, joissa sosiaalisesti haasteellisiin lähöihin suunnataan enemmän resursseja käytettäväksi esimerkiksi viihtyisyyden parantamiseen sekä palvelujen järjestämiseen ja kaupungin työntekijöiden palkkaamiseen.

Lähiöiden kehitystarpeista on tehtävä selvitys osallistamalla alueiden asukkaat omien alueidensa haasteiden ja kehitysideoiden kartoittamiseen. Asukkaiden oma ääni on otettava kehitystyössä myös vakavasti!

Kaupunkiyhtiöt julkisuusperiaatteen piiriin!

Tampereen kaupungin on kehitettävä kaupunginyhtiöistä demokraattisia yrityksiä, joihin sovelletaan julkisuusperiaatetta ja joiden toiminta on läpinäkyvää. Kaupunginyhtiöt ovat kaupunkilaisten omistamia yhtiöitä, joten kaupunkilaisilla tulee olla mahdollisuus valvoa niitä ja myös oppia ymmärtämään niiden toimintaa. Tällä hetkellä kaupunginyhtiöt ovat läpinäkyviä tuskin edes kaupunginvaltuustolle, sillä yhtiöiden päätöksenteko piilotetaan yhtiösalaisuuden verhoihin. Tilanne on otollinen korruptiolle.

Julkisuusperiaatteen soveltaminen tulee kirjata kaupunginyhtiöiden sääntöihin. Kaupunginyhtiöitä on perustettava jatkossa myös osuuskunniksi ja yhteiskunnallisiksi yrityksiksi, joiden toimintamalliin läpinäkyvyys kuuluu lähtökohtaisesti. Kaupungin infraa ja palveluja tuottavien yhtiöiden sääntöihin on kirjattava periaate siitä, että yhtiön tarkoituksena ei ole tehdä voittoa, vaan toimia kannattavasti ja tarjota kaupunkilaisille kohtuuhintaisia palveluja.

Perustetaan asumisosuuskuntia Tampereelle!

Tampereen kaupungin on edistettävä asumisosuuskuntien perustamista Tampereelle. Vaihtoehtoisena asumismuotona sekä omistusasumiselle että vuokra-asumiselle asumisosuuskunta tarjoaa parhaimmillaan kohtuuhintaista asumista, johon sisältyy yhteisöllinen ulottuvuus. Asumisosuuskunta tukee kaupungin monimuotoista asumista.

Asumisosuuskuntia on tällä hetkellä perusteilla ainakin Helsinkiin ja Järvenpäähän. Tampereen on otettava esimerkeistä mallia ja edistettävä asumisosuuskuntien rakentamista myös Tampereelle yhteistyössä sopivan rakennusyhtiön kanssa. Kaupungin kumppanuus ja ARA-lainoitus takaavat asumisosuuskunnalle kohtuuhintaiset perustamiskustannukset.

Avataan osallistuva budjetointi kaupunginosiin!

Tampereen kaupungin tulee kehittää osallistuvaa budjetointia kaupunginosakohtaiseksi toimintarahaksi, johon sisältyy eri kaupunginosille jyvitetty osuus, joka on tarkoitettu kaupunginosan viihtyisyyden ja kaupunginosatoiminnan kehittämiseen.

Kohdistamalla osallistuva budjetointi kaupunginosiin saadaan kaupunkilaisten omat ideat asuinalueidensa infrastruktuurin ja viihtyisyyden kehittämiseksi tehokkaasti näkyviin. Kaupunginosakohtainen raha tulee lähelle ihmisiä ja suhteellisen pienelläkin rahalla voidaan elävöittää tehokkaasti kaupunginosatoimintaa. Kaupunkilaiset ovat oman asuinalueensa parhaita asiantuntijoita.

Huolehditaan kaupungin palvelujen monikielisyydestä!

Tampereen kaupungin tulee kehittää palvelujaan jatkuvasti monikielisemmiksi, sillä entistä useampi tamperelainen on muun kuin suomen- tai ruotsinkielinen. Saatavilla olevien tulkkauspalvelujen lisäksi kaupungin materiaaleja ja asiakaspalvelua on kehitettävä kattamaan yhä laajempi kielivalikoima. 

Parhaan mahdollisen palvelun saaminen on jokaisen kuntalaisen perusoikeus, jolla on suuri merkitys kokemukseen osallisuudesta kaupungin täysivaltaisena asukkaana. Samalla kyse on konkreettisten yhteyksien luomisesta kaupungin eri kieliryhmiin. Globaalistuvassa maailmassa kaupungit ovat monikulttuurisia ja monikielisiä paikkoja, joissa luodaan uutta maailmankansalaisuutta. Kaupungin palvelujen on vastattava muutokseen kehittymällä yhä monikielisempään suuntaan.

Kehitetään sähköistä demokratia-alustaa!

Tampereen kaupungilla on käytössään sähköinen Decidim-alusta osallistuvan budjetoinnin välineenä. Myös Mun Tampere -sivusto tekee hyvää työtä kaupunkilaisten osallistamiseksi kaupungin päätöksentekoon. Sähköinen demokratia-alusta voisi kutienkin olla enemmänkin. Se voisi avata päätöksenteon vaiheita valmistelutyöstä alkaen siten, että kaupunkilaisten olisi helppoa seurata, millaisia päätöksiä kaupungissa on valmisteilla ja miten niihin voi vaikuttaa. Alusta voisi myös mahdollistaa kuntalaisäänestykset ja sähköiset kuntalaisraadit sekä helpottaa kuntalaisaloitteiden ja -kyselyjen tekemistä. Sähköllä ei demokratiaa rakenneta, mutta se voi auttaa asiassa. Otetaan demokratia-alustan kehittäminen tavoitteeksi!

Ps. Tiesitkö muuten, että Decidim-alustan juuret ovat espanjalaisissa kansalaisliikkeissä. Alustan ensimmäisen ensimmäisen version koodasivat M15-liikkeen aktivistit, jotka päättivät alkaa vaikuttaa kuntapolitiikassa (ks. https://opensourcepolitics.eu/en/tag/municipale/).

Jukka Peltokoski

jukka.peltokoski@protonmail.com

—

Lue lisää musta vaaliteemoistani:

• Paikallistalous kuntoon! Vaatimuksia vaaleihin, osa 1/4
• Kaupunkitila yhteiseksi! Vaatimuksia vaaleihin, osa 2/4
• Ekologinen siirtymä vauhtiin! Vaatimuksia vaaleihin, osa 4/4