Avoimuutta ja osallisuutta! Vaatimuksia vaaleihin, osa 3/4

Kaupungin kuuluu asukkailleen, jotka ovat kaupungin todellisia omistajia. Kuitenkin kaupunki saattaa tuntua kuin paikalta, jossa ollaan kuin vieraana ja vieraiden voimien armoilla. Kaupungin omistajina esiintyvät isot firmat ja firmojen etuja palvelevat poliitikot, jotka määräävät, miten kaupunkia kehitetään. Tässä kirjoituksessa keskustelen avoimuuden ja osallisuuden lisäämisestä Tampereella.

Kaupunkia tulisi kehittää todellisten omistajiensa, asukkaiden ehdoilla.

Jotta kaupunkilaiset voivat päättää kaupungin asioista, heidät on osallistettava kaupungin päätöksentekoon. Päätöksenteko tuntuu kaupunkilaisista kuitenkin helposti etäiseltä ja vaikeasti lähestyttävältä. Vaikka valtuuston kokoukset ovat avoimia, päätöksentekoprosesseista ja valmistelutyön vaiheista on vaikea päästä kärryille. 

Nykyaikainen tietoteknologia mahdollistaa päätöksenteon ja päätösten valmistelun avaamisen uusilla tavoilla. Edustuksellisen päätöksenteon rinnalle onkin kehitettävä suoraa kaupunkidemokratiaa joukkouttamalla asioiden valmistelua ja osallistamalla kaupunkilaisia päätöksentekoon esimerkiksi kuntalaisäänestyksillä, kansalaisraadeilla ja osallistuvalla budjetoinnilla sekä kehittämällä sähköistä demokratia-alustaa. Tuottamalla avointa dataa kaupunki luo avoimuuden lisäksi edellytyksiä uusille yrityksille ja palveluille.

Vieraantuneisuuden ja osattomuuden kokemus liittyy myös työttömyyteen, rahattomuuteen ja palvelujen vajavaisuuteen. Prekaarius eri muodoissaan sysää ihmisiä syrjään mahdollisuuksista elää täysivaltaisesti kaupungin asukkeina. Kaupunki lupaa kaikille hyvää elämää, joka on sosiaalisesti ja kulttuurisesti rikasta, mutta jakaa tosiasiassa ihmisiä eri luokkiin varallisuuden, kyvykkyyden ja vaikkapa asuinalueen mukaan. 

Kaupunkilaisten omistajuutta kaupungista onkin kehitettävä paitsi kaupunkidemokratian myös sosiaalisen osallisuuden keinoin. Sosiaalipalvelujen lisäksi kyse on yhteisötalouden vahvistamisesta esimerkiksi osuuskuntia perustamalla. Myös asuinalueiden ja lähiöiden tasavertaisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Samalla kun Tampereen keskustaa on kehitetty vauhdilla, lähiöt ja lähiöasujat ovat jääneet kehityksestä osattomiksi. 

Yhä suurempi osa tamperelaisista on äidinkieleltään muun kuin suomenkielisiä. Kielellinen moninaisuus on myös kasvamaan päin maahanmuuton myötä. Kuntalaisina jokainen tamperelainen on tasavertainen kaupungin jäsen, jolle tulee pyrkiä tarjoamaan palvelua omalla äidinkielellään. 

Oireellisesti vain vähemmistö maahanmuuttaijsta äänestää kuntavaaleissa, mikä kertoo vieraantuneisuudesta kaupungin hallinnosta. Ongelmaa voidaan taklata kehittämällä kaupungin palveluja yhä monikielisemmiksi ja ottamalla uusien tamperelaisten osallistaminen kaupungin poliittiseen kulttuuriin kehityskohteeksi. 

Vaatimuksia osallisuuden ja avoimuuden edistämiseksi

Lähiöt kuntoon!

Tampereen kaupungin on otettava lähiöt lähivuosien kehityskohteeksi. Moni lähiö rapistuu samalla kun Tampereen keskusta on laitettu paraatikuntoon. Kuitenkin suurin osa tamperelaisista asuu lähiöissä. Kaupunginosien eriytyminen on pysäytettävä ennen kuin  Tampereella ollaan samassa tilanteessa kuin Helsingissä. 

Lähiöiden tilanteesta on tehtävä selvitys ja paitsioon jääneiden lähiöiden kunnostamiseen on panostettava. Lähiöiden asukkaat on osallistettava asuinalueidensa kehittämiseen joukkouttamalla ongelmien kartoittaminen ja kehitysideoiden tuottaminen. Asukkaiden tarpeet on otettava kehitystyössä vakavasti.

Kaupunkiyhtiöt julkisuusperiaatteen piiriin!

Tampereen kaupungin yhtiöt on avattava julkisuusperiaatteen piiriin, jotta niiden toiminta on läpinäkyvää. Tällä hetkellä kaupunginyhtiöt ovat läpinäkyviä tuskin edes kaupunginvaltuutetuilla, sillä yhtiöt piiloutuvat yhtiösalaisuuden varjoihin. Tilanne on otollinen korruptiolle.

Kaupunginyhtiöt ovat kuitenkin perimmiltään kaupunkilaisten omistamia yhtiöitä, joten kaupunkilaisilla tulee olla mahdollisuus valvoa ja myös oppia ymmärtämään niiden toimintaa.  Julkisuusperiaatteen soveltaminen tuleekin kirjata kaupunginyhtiöiden sääntöihin. Kaupunginyhtiöt on myös jatkossa perustettava osuuskunniksi ja yhteiskunnallisiksi yrityksiksi, joiden toimintamalliin läpinäkyvyys kuuluu lähtökohtaisesti.

Perustetaan asumisosuuskunta Tampereelle!

Tampereen kaupungin on edistettävä asumisosuuskuntien perustamista Tampereelle. Asumisosuuskunta on vaihtoehto sekä omistusasumisen että vuokra-asumisen hintojen jatkuvalle kallistumiselle. Oikein järjestettynä asumisosuuskunta tarjoaa kohtuuhintaisen ja yhteisöllisen asumismuodon.

Asumisosuuskunta on osuuskunnan omistama talo, jossa osuuskunnan jäsenet asuvat vuokralaisina. Taloyhtiön muotona osuuskunta tukee hyvin yhteisöllisen kulttuurin kehittämistä osuuskuntana omistettuun taloon. Kaupungin kumppanuus ja ARA-lainoitus takaavat puolestaan kohtuuhintaiset perustamiskustannukset.

Asumisosuuskuntia on tällä hetkellä perusteilla Helsinkiin ja Järvenpäähän. Tampereen kannattaa ottaa esimerkeistä mallia ja lähteä edistämään omaa asumisosuuskuntaa myös Tampereelle yhteistyössä sopivan rakennusyhtiön kanssa. 

Perustetaan myös muita sosiaalisia osuuskuntia Tampereelle!

Tampereen kaupungin on edistettävä sosiaalisten osuuskuntien perustamista Tampereelle. Sosiaalisella osuuskunnalla tarkoitetaan, jolla on vaikeasti työllistyviä työnhakijoita työllistävä tai muu sosiaaliseen haasteeseen keskittyvä tehtävä. Sosiaaliset osuuskunnat toimivat yleensä monitoimijamallilla eli niiden takana on useita intressiryhmiä. Kaupunki voi esimerkiksi perustaa sosiaalisia osuuskuntia yhdessä tarkoituksenmukaisia sosiaalisia ryhmiä edustavien yhdistysten kanssa.

Sosiaaliset osuuskunnat vahvistavat paikallistaloutta työllistämällä ihmisiä ja vahvistamalla ihmisten välisiä sosiaalisia ja solidaarisia siteitä. Sosiaalisten osuuskuntien perustaminen on itseoikeutettu aloite osana meneillään olevaa työllisyyden kuntakokeilua, jossa kehitetään uusia työllistämisen tapoja ja jossa kaupungille siirretään entistä enemmän valtaa ja vastuuta vahvan työllisyyden ylläpidosta.

Sosiaalinen osuuskunta voi työllistää vaikeasti työllistyviä ihmisiä tuottamaan tuotteita ja palveluita avoimille markkinoille tai sosiaalinen osuuskunta voi tuottaa jotain muuta sosiaalista palvelua sitä tarvitsevalle ihmisryhmälle. Edellä mainittu asumisosuuskunta on yksi sosiaalisen osuuskunnan malli.

Sosiaalinen osuuskunta voi vastata myös kaupungin ekologisen jälleenrakennuksen tarpeisiin. Kaupunki voi perustaa sosiaalisen osuuskunnan työllistämään ihmisiä kaupungin viheriöittämiseen, luontoalueiden hoitamiseen ja ennallistamiseen, tavaroiden kierrätys- ja korjausmahdollisuuksien parantamiseen, julkisten rakennusten ekotehokkuuden parantamiseen, lähidemokratian ja korttelikulttuurin vahvistamiseen ja moneen muuhun uuteen ekososiaaliseen työhön. Monitoimijamallilla rakennettu sosiaalinen osuuskunta tai useampi on vahva teko ekososiaalisen kaupungin rakentamiseksi. 

Avataan osallistuva budjetointi kaupunginosiin!

Tampereen kaupungin tulee kehittää osallistuvaa budjetointia kaupunginosakohtaiseksi toimintarahaksi. Osallistuvaan budjetointiin tulee lisätä kaupunginosakohtaiset osuudet, jotka jaetaan juuri kyseiseen kaupunginosaan kohdistuville kehityshankkeille ja niissä toteutettaville tapahtumille. Aloitteista äänestämisen aloitteista on tapahduttava avoimesti osallistuvan budjetoinnin alustalla ja kaupunkilaisilla tulee olla mahdollisuus nähdä miten aloitteet etenevät toteutukseen. 

Kaupunkilaiset ovat itse oman asuinalueensa parhaita asiantuntijoita. Kohdistamalla osallistuva budjetointi kaupunginosiin saadaan kaupunkilaisten omat ideat asuinalueidensa infrastruktuurin ja viihtyisyyden kehittämiseksi tehokkaasti näkyviin. Kaupunginosakohtainen raha tulee lähelle ihmisiä ja suhteellisen pienelläkin rahalla voidaan elävöittää tehokkaasti kaupunginosatoimintaa.

Huolehditaan kaupungin palvelujen monikielisyydestä!

Tampereen kaupungin tulee kehittää palvelujaan jatkuvasti monikielisemmiksi, sillä entistä useampi tamperelainen on muun kuin suomen- tai ruotsinkielinen. Saatavilla olevien tulkkauspalvelujen lisäksi kaupungin materiaaleja ja asiakaspalvelua on kehitettävä kattamaan yhä laajempi kielivalikoima. 

Omankielisen palvelun saaminen on jokaisen kuntalaisen perusoikeus, jolla on suuri merkitys kokemukseen osallisuudesta kaupungin täysivaltaisena asukkaana. Samalla kyse on konkreettisten yhteyksien luomisesta kaupungissa asuviin kieliryhmiin. Globaalistuvassa maailmassa kaupungit ovat monikulttuurisia paikkoja, joissa luodaan uutta maailmankansalaisuutta. Kaupungin palvelujen on vastattava tähän muutokseen kehittymällä yhä monikielisempään suuntaan.

Jukka Peltokoski

jukka.peltokoski@protonmail.com

Lue lisää musta vaaliteemoistani:

Jukka Peltokosken omakuva

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.