Ekologinen siirtymä vauhtiin! Vaatimuksia vaaleihin, osa 4/4

Tampereen kaupungista on rakennettava ilmastokaupunki ja luontokaupunki. Tavoitteena on oltava hiilinegatiivinen kaupunki, joka sitoo hiiltä ilmasta. Tampereelle onkin vahva ilmastostrategia, joka liittyy liikenteeseen, ekotehokaaseen rakentamiseen, jätehuoltoon ja kaupungin käyttämiin energiamuotoihin. Kaupungin monimuotoisuuden ohjelma on valmistumassa syksyksi. Tässä kirjoituksessa esitän ajatuksiani siitä, miten Tampereella edistetään ekologista siirtymää.

Ainakaan osaamisesta Tampereen ekologinen siirtymä ei ole kiinni! Tampereen kaupungilla on osaavaa henkilöstöä kestävän kehityksen sekä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä ja kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa. Ensimmäisenä kuntana Suomessa Tampere on kehittämässä ilmastobudjetointia, mikä on pioneerityötä Suomessa!

Kaupungin monimuotoisuuden ohjelman tavoitteet on kirjattu viime vuonna ja ohjelma valmistuu ensi syksynä. Vielä tänä keväänä ohjelman pitäisi tulla avoimesti kommentoitavaksi. Tampere on siis hyvällä tiellä!

Toinen juttu on sitten toteutus. Liian helposti paperit jäävät vain papereiksi. Tarvitaan myös poliittista tahtotilaa ja painetta – ja varmasti vielä myös uusia ideoitakin. On meidän kaupunkilaisten, ympäristöjärjestöt mukaan lukien, ja luottamustoimissa toimivien tehtävä pitää yllä tahtotilaa kaupungin ilmastotoimien edistämiseksi ja syöttää kaupungille yhä uusia aloitteita tarvittaviksi toimenpiteiksi. Samalla pidämme huolta siitä, että Tampereesta kehittyy tulevaisuuden kaupunki, joka kulkee uuden talouden eturintamassa.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi kaupungin on pienennettävä hiilijalanjälkeään ja kasvatettava hiilikädenjälkeään. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöjen vähentämisen lisäksi on kehitettävä ratkaisuja, jotka sitovat hiiltä ilmasta. Tampereen on siirryttävä käyttämään uusiutuvia energioita, liikkumaan päästöttömästi ja asumaan ekotehokkaasti. Hiilen sitominen ilmakehästä onnistuu esimerkiksi viheriöittämällä kaupunkia ja suojelemalla kaupungin metsiä.

Monissa toimissa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kysymykset yhdistyvätkin visioksi älykkäästä luontokaupungista, joka on paitsi päästötön myös vihreä ja elävä. Tueksi tarvitaan uutta teknologiaa, joka tehostaa toimintoja ja kykenee aistimaan kaupungin tilan. Betoninen ja tylsä kaupunki on rakennettava orgaaniseksi tilaksi, jossa on kasvillisuutta ja teknologista älyä.

Valitettavasti ilmastonmuutokseen joudutaan myös sopeutumaan. Edessämme siintää sään ääri-ilmiöitä, kuten tulvia, viistosateita ja edestakaisin sahaavia lämpötilan vaihteluita. Infrastruktuuriimme ja terveyteemme kohdistuu uusia uhkia. Ilmastotoimissa ja ekologisessa siirtymässä ei olekaan lopulta kyse vain päästöjen vähentämisestä ja perinteisestä luonnonsuojelusta, vaan myös turvallisen tilan ja tulevaisuuden luomisesta meille kaupunkilaisille.

Tehdään kaupungista suojasatama ilmastonmuutosta ja ekokatastrofia vastaan!

—

Vaatimuksia ilmastokaupungin puolesta

Valjastetaan työllisyyden kuntakokeilu ilmastotyöpaikkojen luomiseen!

Kaupunki voi elinkeinopolitiikallaan vaikuttaa siihen, millaisia työpaikkoja ja millaista yrittäjyyttä kaupunkiin syntyy. Tampereen on otettava tavoitteeksi vihreiden työpaikkojen luominen. Eräs väline tälle on sosiaali- ja terveysministeriön aloittama työllisyyden kuntakokeilu, jossa Tamperekin on mukana.

Aktiivinen työvoimapolitiikka on päivän sana. Yleensä sillä kuitenkin tarkoitetaan vain työnhakijoihin kohdistuvia toimenpiteitä. Miksei myös työnantajia aktivoida tarjoamaan työpaikkoja?

Työllisyyden kuntakokeilussa Tampereen kaupunki voisi kokeilla työnantajien aktivointimenetelmiä piilotyöpaikkojan tunnistamiseksi ja yritysten ympäristötoimia koskevien työtehtävien kehittämiseksi. Keinona voisi olla vaikkapa palkata kaupungille paikallista elinkeinoelämää hyvin tunteva yritysvastuuagentti, joka ottaisi tehtäväkseen kartoittaa paikallisia työllistymismahdollisuuksia.

Tampereen kaupunki voisi myös itse käynnistää ekologisen siirtymän kehitysprojekteja ja hankkeita, joihin työllistettäisiin työttömiä. Jo pelkästään kaupungin ilmastostrategia sisältää paljon kaupungin infrastruktuuriin ja kaupunkiympäristöön liittyviä tavoitteita, joissa on työtä tehtäväksi.

Kaupungin viheriöittäminen, kaupungin omistamien luontoalueiden, kuten metsien ja niittyjen hoitaminen, ja julkisten rakennusten muuttaminen ekotehokkaiksi on iso savotta. Valmisteilla oleva luonnon monimuotoisuutta koskeva ohjelma tulee niin ikään sisältämään mittavan määrän toimenpiteitä, joihin tarvitaan työvoimaa.

Työntekijöiden oikeuksien ja omanarvontunnon nimissä tärkeää olisi, että hnkkeissa tähdättäisiin pysyvien työpaikkojen luomiseen; onhan ekologinen siirtymä pitkäaikainen projekti. Itse järjestäisin kuvion siten, että kaupunki perustaisi sosiaalisia osuuskuntia, joiden tehtävänä olisi työllistää työnhakijoita sekä suorittaa ekologisen siirtymän töitä kaupungille ja muille tarvitsijoille.

Silloin puolestaan kun työtä ostetaan ulkopuolisilta tuottajilta, on hankintakriteereissä painotettava ekologisia ja sosiaalisia kriteereitä ja esimerkiksi vaikeasti työllistyvän työvoiman työllistämistä. Hankintoja on tehtävä niin, että paikallisilla yrityksillä ja yhdistyksillä on mahdollisuus menestyä kilpailutuksissa.

On vaarana, että työllisyyden kuntakokeilu toistaa vain vanhoja tempputyöllistämisen käytäntöjä, joissa työvoimaa aktivoidaan väkinäisillä keinoilla vastaamatta elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tulevaisuuden kuviin ja työvoimatarpeisiin.

Uskon, että yhdistämällä työllisyyden kuntakokeilu tavoitteelliseen elinkeinopolitiikkaan vihreän työn luomiseksi pystytään parempaan. Lisäksi uskon, että tässä esitetyt ajatukset ovat vain pintaraapaisu siitä, mikä olisi mahdollista. Tarvitaan vain vähän mielikuvitusta ja kokeilunhalua!

Tehdään Tampereesta monimuotoinen luontokaupunki!

Tampereen kaupungin on edistettävä luonnon monimuotoisuutta kaupungissa ja sen ympäristössä. Kaupunki on valmistellut luonnon monimuotoisuuden ohjelmaa, joka määrittää kaupungin tavoitteet ja toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Meidän tehtävämme on pitää huolta, että kaupunki myös sitoutuu ohjelmaansa, eikä luista toimenpiteiden edistämisessä.

Luonto ei sijaitse kaupungin ulkopuolella, vaan kaupunki on luonnossa ja luonto kaupungissa. Luontoa on läpi kaupunkitilan. Kaupunkia ympäröivien metsien, soiden ja järvien suojelemisen lisäksi luonnon monimuotoisuutta edistetään kiinnittämällä huomiota kaupunkialueen viheriöihin ja vesistöihin. Kaupunkitilaa on viheriöitettävä ja kaupungin ekologiset verkostot on pidettävä vahvoina. Kaupungin vesistöjä on suojeltava ja vieraslajeja on torjuttava. Kaupungin on palkattava työvoimaa ekologisen siirtymän edistämiseen.

Ihmisiä on myös valistettava luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä ja siitä, millä toimenpiteillä monimuotoisuutta edistetään kaupunkitilassa. Kaupunkilaisia on kannustettava toimimaan luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi myös itsenäisesti. Taloyhtiöitä on neuvottava perustamaan niittyjä, viljelmiä ja puustoja sekä harjoittamaan viherrakentamista. Näin voidaan parantaa myös rakennusten kestävyyttä sään ääri-ilmiöitä vastaan. On avattava keskustelua taloudellisista kannustimista kiinteistön omistajille toimenpiteistä, jotka tukevat kaupungin ekologista siirtymää.

Mahdollisuuksia ei puutu, tahtotila ratkaisee!

Tampereen kaupunki on hyvällä tiellä kehityksessä tulevaisuuden ilmastokaupungiksi ja monimuotoiseksi luontokaupungiksi. Tiedosta ja taidosta asia ei ole kiinni, vaan tahtotila ratkaisee. Se tahtotila olemme me kaupunkilaiset!

Kaupungin ekologinen siirtymä on päästöjen minimoimisen ja luonnon moninaisuuden lisäämisen rinnalla myös kulttuurinen muutos. Tulevaisuuden kaupunki on kaupunkilaisten yhteinen etupiha, jossa on tilaa oleilla ja viettää aikaa. Etupihalla tapahtuu ja tehdään asioita yhdessä. Korttelit, puistot ja torit kukoistavat ja kaupunginosissa toimii ekososiaalisia kulttuurikeskuksia, jotka tukevat kierrättämistä, asukastoimintaa ja kaupunkidemokratiaa.

Tulevaisuuden kaupunki on aineettoman elämän aineellinen tila. Kaupungin palvelut pelaavat ja kaupat myyvät lähellä tuotettuja vastuullisia tuotteita. Tavarapaljouden sijaan monet asiat jaetaan yhdessä. Kaupunginosien kulttuurikeskuksissa kukoistaa uusi pajakulttuuri 3D-printtereineen, ompelukoneineen ja verstaineen, sillä tavaroita korjataan, ei romuteta. Fillaripajalle on käyttöä.

Kaupungin ei tarvitse olla tehotuotettu logistiikkakeskus, jossa kadut ovat vain shoppailua ja paikasta toiseen kiiruhtamista varten. Kaupungin jokaista neliötä ei tarvitse laskea kauppojen, konttorien ja asuntosijoittajien ehdoilla. Kaupunkitila on avattava sosiaaliselle elämälle ja luonnon monimuotoisuudelle. kaupunki on kaupunkilaisten tilaa!

Toisenlaisen kaupungin rakentaminen voi olla suurin ekoteko elämässämme! Se voi olla myös avain parempaan elämänlaatuun.

Tehdään kaupungista viihtyisä ja turvallinen luontokaupunki! Tehdään Tampereesta yhteinen jälleen!

Jukka Peltokoski

jukka.peltokoski@protonmail.com

—