Vaalianalyysi ja toimintasuunnitelma

Kuntavaalit 2021 ovat ohi ja on aika pohtia, mikä onnistui ja miten ensi kerralla parannetaan. Tärkein tulee kuitenkin heti alkuun: Kiitoksia kaikille minua ja Tampereen vasemmistoa äänestäneille! Jokainen ääni vaikutti kokonaistulokseen, jolla Tampereen vasemmisto uusinsi seitsemän paikkaansa kaupunginvaltuustossa.

Oma äänimääräni vaaleissa oli 87. Se on hyvä äänimäärä, jonka takana on suuri joukko ihmisiä, mistä olen otettu! Kiitoksia jokaiselle!

Kuntavaaleille on tyypillistä, että suurimman äänimäärän keräävät listan tunnetuimmat kärkiehdokkaat kun taas loppujen äänimäärät jakautuvat pitkäksi ”hännäksi”. Itse sijoituin ääniäärälläni listalla sijalle 29, joten olin hyvää keskikastia ja mukana eniten ääniä keräävässä kolmanneksessa.

Valtuustopaikkaan äänimäärä ei kuitenkaan riitä lähellekään, vaan siihen tarvitaan muutama sata ääntä lisää. Hyvä tulos kannustaa kuitenkin jatkamaan projektia ja osallistumaan tuleviinkin vaaleihin!

Olin ehdolla kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa ja vaikka olin ehdolla kevään 2020 osuskauppavaaleissa ja vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, niin käytännössä kuntavaalit olivat uuden projektin alku ja ensiaskel tulevaan.

Lautakuntapaikka kiinnostaa

Vaikka sijalta on pitkä matka valtuustopaikalle, niin kuntavaaleista onkin tärkeää huomata, että valtuustopaikat eivät ole suinkaan ainoat vaaleissa jaossa olevat luottamustoimet. Valtuustopaikan lisäksi vaalien jälkeen jaetaan myös erilaiset lautakuntapaikat ja muut kaupunginhallinnon luottamustoimet. Myös näissä tehdään konkreettista ja vaikuttavaa työtä.

Esimerkiksi elinkeinolautakunta olisi kiinnostava paikka paikallistalouden kehittämiseksi. Asunto- ja kiinteistölautakunnassa pääsisi edistäämän asumisosuuskunnan perustamista sekä maankäyttöön ja lähiöihin liittyviä kysymyksiä. Kulttuuri ja sivistys olisi lähellä itseäni vapaan sivistystyön kautta. Tarkastuslautakunnassa pääsisi kuntatalouden kimppuun. Kaupunginyhtiöt ovat paikallistalouden tärkeitä toimijoita. Paitsi vaikuttamisesta kyse on myös näköalapaikoista kaupunginhallintoon ja paikallisyhteisöön.

Valinnat lautakuntiin tekee puoluejärjestö itse eli minun tapauksessani Tampereen vasemmisto. Valinnat tehdään pitkälti vaalituloksen, mutta myös asiantuntemuksen ja kiinnostuksen mukaan. Olen ilmoittanut olevani kiinnostunut lautakuntapaikoista ja muista luottamuspaikoista, jos äänimääräni ja osaamiseni vain riittää. Valinnat ratkeavat elokuussa.

Vaaliehdokkaan on aina myös hyvä tiedostaa vaalijärjestelmästä, että ehdokkaan henkilökohtainen tulos ratkaisee vain osin mahdollisuudet edetä valtuustoon tai muille luottamuspaikoille. Henkilökohtainen tulos antaa vain sijoituksen listalla. Sen sijaan listan kokonaistulos ratkaisee sen miten paljon paikkoja on jaossa. Mitä paremman tuloksen koko lista tekee, sitä enemmän mahdollisuuksia avautuu, kun taas heikko tulos tarkoittaa, että mahdollisuuksia sulkeutuu.

Näissä vaaleissa Tampereen vasemmisto uusinsi valtuustopaikkansa samalla kun valtuustoryhmän kokoonpanossa tapahtui jokusia muutoksia. Jotta paikkoja avautuu lisää, on välttämätöntä saada ensi vaaleissa vaalivoitto koko vasemmistolle. Tässä valtakunnallisellakin tasolla on merkitystä, vaikka vaalit käydään joka kunnassa erikseen.

Ehdolla myös kuntavaaleissa 2025

Päätin lähtemisestä kuntavaaleihin jo kun asetuin ehdolle osuuskauppavaaleissa keväällä 2020. Päätöksen taustalla on isompi päätös keskittyä tulevina vuosina erityisesti paikallistalouden ja kaupunkipolitiikan kysymyksiin. Kuntavaalit olivat uuden projektin startti ja esiintulo. Peli on siis avattu ja prosessi laitettu liikkeelle!

Tavoitteeni kuntavaaleissa oli muodostaa kuntapoliittinen visio ja joukko konkreettisia kuntapoliittisia aloitteita ja nostaa nämä ilmoille. Tässä myös onnistuin, vaikka tekstimassa paisui lopulta turhan suureksi ja rönsyileväksi. Kirjoittaminen palveli omien ajatusten selvittelyä enemmän kuin iskevää kampanjointia.

Aion olla ehdolla myös vuoden 2025 kuntavaaleissa. Tavoite vaaleihin on itseä kiinnostavan lautakuntapaikan tai kuntayhtiöpestin saaminen. Uskon, että äänimäärää on kasvatettavissa merkittävästi keskittämällä aktiivisuutta kuntapolitiikan kysymyksiin.

Oman aktiivisuuden lisäksi äänimäärän kasvattaminen edellyttää tarkempaa harkintaa sen suhteen, mistä ihmisryhmistä äänet ovat löydettävissä ja miten saan ääneni kulkemaan juuri oikeiden ryhmien korviin.

Kevään vaaleissa päätin tavoitella myös ihmisryhmiä, jotka eivät välttämättä kuulu vasemmiston varmoihin äänestäjiin. Erityisesti somemakkinoinnissa yritin miettiä kohdennuksia, jotka tavoittavat ihmisiä niin sanotun punavihreän kuplan ulkopuolelta. Pidän ajatusta edelleen hyvänä, mutta toteutus meni vähän haja-ammunnaksi. Jos se toi vasemmistolle uusia äänestäjiä, niin olen tyytyväinen, mutta omien kohderyhmien tarkempi tunnistaminen on tärkeää jatkossa samalla kun varmempikin äänestäjäkunta on pidettävä vahvasti mukana.

Kampanjamateriaalia on jatkossa tärkeää tuottaa monikielisenä, tämän teki erityisesti katukampanjointi selväksi. Moni maahanmuuttaja, jonka tapasin kaduilla ja puistoissa oli kiinnostunut vaaleista ja halusi lisätietoa. Maahanmuuttajille erityisesti perussuomalaisten nousu on uhkakuva, johon vasemmisto voi vastata kamppailemalla rasismia ja kansallismielisyyttä vastaan. Moni maahanmuuttaja jakaa vasemmistolaiset humaanit arvot. Kasvavan maahanmuuttajaväestön kohtaaminen ja osallistaminen parlamentarismiin on avainkysymyksiä koko vasemmistolle.

Kirjoitin kuntavaaleihin paikallistaloudesta, yhteisöllisestä kaupunkitilasta, avoimuudesta ja osallisuudesta sekä kaupungin ekologisesta siirtymästä verraten paljon tekstiä vaaleihin. Materiaali muodostaa hyvän pohjan jatkokehittelylle. Ammennettavaa riittää esimerkiksi yleisönosastokirjoituksiksi paikallislehtiin!

Kaupunkipolitiikka – eli kuinka ekososiaalinen kaupunki rakennetaan

Visio ekososiaalisesta kaupungista ei ole visio osallistumisesta vaaleihin neljän vuoden välein, vaan toimimisesta koko ajan. Katse kääntyykin nyt vaaleista välittömiin toimintamahdollisuuksiin kampanjassakin esiin nostettujen asioiden puolessa. Avainsana on ekososiaalinen kaupunki.

Kaksi viitekehystä ovat keskeisiä toiminnan puitteita tulevina vuosina. Ensimmäinen on Tampereen vasemmisto, jonka toiminnassa aion olla aktiivisemmin mukana. Tampereen vasemmisto on toiminnan puite yhtäältä sellaiselle toiminnalle, joka tukee valtuustoryhmän työskentelyä, ja toisaalta sellaiselle, joka tukee kaupunkilaisten omaehtoista toimintaa ekososiaalisen elintilan puolesta.

Kampanjamateriaali sisältää koko joukon ideoita ja sytykkeitä, joiden tiimoilta voi koota toimintaryhmiä muiden kiinnostuneiden kesken.

Toinen toiminnan puite tuleville vuosille on Suomen donitsitalouden verkosto, jota olen ollut osaltani muodostamassa. Verkosto kokoaa ekososiaalisesta talousajattelusta kiinnostuneita ihmisiä keskustelemaan ja toimimaan brittiläisen taloustutkija Kate Raworthin luoman käsitteen tiimoilta. Donitsitalous viittaa visualisaatioon, jossa kestävä ja kukoistava talous asettuu sosiaalisten perustarpeiden ja ekologisten rajojen väliseen (donitsinmuotoiseen) tilaan.

Donitsitalouden ajattelussa minua kiinnostavat erityisesti ekososiaalisen kaupungin kysymykset. Donitsitalouden ideaan kuuluu myös paikallisten työpajojen järjestäminen ekososiaalisen talouden edistämiseksi paikallistasolla.

Toiminta ennen kaikkea, vaalit silloin tällöin! Jos sinä olet kiinnostunut toimimaan mukana, niin ole yhteydessä! 🙂

Politiikka jaloillaan

Kuntapolitiikkaan suhtaudutaan usein toisarvoisena verrattuna valtakunnanpolitiikkaan. Joillekin poliitikoillekin kuntavaalit ovat vain ponnahduslauta ”varsinaisiin” vaaleihin, jotka ovat eduskuntavaalit. Myös kuntalaiset kokevat kuntapolitiikan usein mielenkiinnottomaksi ja vähäarvoiseksi – vaikka kuntapolitiikka koskee heidän välitöntä arkista elinympäristöään!

Totta onkin, että kuntapolitiikka on liian usein vain yhteisten asioiden hallinnointia tai teknisluontoista järjestämistä, josta puuttuu politiikan maku, sillä asioiden hoito tapahtuu vailla konfliktia tai kummempaa visiota. Vikaa on kuntalaisten vääristyneissä käsityksissäkin, sillä liian paljon arkisesta elintilasta otetaan itsestäänselvyytenä, eikä nähdä sen poliittisuutta ja uusia mahdollisuuksia. Vaikka kunnilla on Suomessa pitkät itsehallinnolliset perinteet, niin paikallistalouden kysymykset ovat jääneet valtiontalouden kysymysten varjoon.

Itselleni kuntapolitiikka avautuu kaupunkipolitiikkana, ekososiaalisen kaupungin visiona. Uskon, että juuri kaupungissa voidaan kehittää vahvaa paikallistaloutta. Kaupunki sisältää toki myös ympäristönsä ja se on tihentymä globaaleissa materiaalivirroissa. Maakuntien vahvistuessa kaupunkikeskukset ovat alueensa talouden vetureita.

On arvioitu, että vuoteen 2040 mennessä 90% suomalaisista asuu kaupungissa tai kaupunkiympäristössä. Siis lähes koko väestöstä tulee kaupunkilaisia! Tämä on suuri kulttuurinen muutos, joka näkyy jo uuden kaupunkikulttuurin syntynä. Kaupungistuminen ei koske vain etelän suurimpia kaupunkeja, vaan maakuntakeskuksia läpi maan. Arvelen itse, että ennen kaikkea oppilaitosverkko ratkaisee sen, mihin uudet investoinnit ja kriittiset massat asemoituvat Suomen kartalla. Tampereella olemme ilman muuta kehityksen ytimessä.

Ekososiaalinen kaupunkivisio tarkoittaa yhtä aikaa sekä ekososiaalisten rakenteiden luomista että ekososiaalisen elämäntavan vahvistamista. Kyse on niin julkisesta arvon tuotannosta kuin paikallisesta yrittäjyydestäkin. Kyse on sekä yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä että uusista edistyksellisistä investoinneista ja työpaikoista. Kyse on uusista teknologisista mahdollisuuksista, mutta aina sosiaalinen edellä.

Nykypolitiikka on eräässä mielessä nurinkääntynyttä. Vaalit ovat eräänlainen viestintäkampanja, jonka onnistuminen avaa pääsyn paikoille, joihin sisältyy valtaa muuttaa asioita eri politiikkasektoreiksi lohkotuilla hallinnonaloilla. Vastakohta tällaiselle lähestymistavalle on ajatus siitä, että vaaleissa mitataan luottamusta, joka on hankittu konkreettisessa yhteiskunnallisessa ja yhteisöllisessä toiminnassa, joka sijoittuu arkielämän kokonaisvaltaiseen piiriin. Vaaleissa on mahdollista saada mandaatti osallistua hallinnon kehittämiseen toimialueittain.

Vasemmistolaisen politiikan tekemisen tavoitteena tulee olla politiikan kääntäminen takaisin jaloilleen. Poliittisen mandaatin tulee perustua yhteiskunnalliseen toimintaan, eikä mainontaan. Parlamentarismi on parhaimmillaan aktiivisesta kansalaisyhteiskunnasta nousevaa osallistumista hallinnollisille areenoille. Tämä tarkoittaa jalkatyötä!

Jos olet kiinnostunut paikallistalouden ja ekososiaalisen kaupungin kysymyksistä, niin ole yhteydessä ja/tai liity Tampereen vasemmistoon ja/tai Suomen donitsitalousverkostoon!

Kaikki ajatukset ja kommentit kampanjointiin ja paikallistoimintaan liittyen otetaan myös kiitollisena vastaan!

Muistiin itselle: maakuntavaalit ja liittovaalit tulevat alle vuoden päästä!

Linkit:

Tampereen Vasemmistoliitto: https://tampere.vas.fi/

Suomen donitsitalousverkosto: https://www.donitsitalous.fi/

Jukka Peltokoski, potretti
Kohti vuotta 2025!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.