Työosuuskunnat mahdollistavat toimeentulon hankkimisen demokraattisessa yhteisyrityksessä. Oikealla tavalla järjestettynä ne voivat olla vastaliike yrittäjäksi pakottamiselle ja viranomaisten mielivallalle. Osuuskunnissa työväki ja prekariaatti voivat organisoitua itsensä työnantajaksi ja kehittää työntekijävaltaisia käytäntöjä.
Lue loppuunTyöelämä
Prekariaatti on 2000-luvun toimija
Li Andersson kirjoittaa vasemmistoliiton Työ on murroksessa -linjapaperissa (23.5.2018), että prekariaatin käsite on sanoittanut monille kokemusta työelämän epävarmuudesta. Mitä prekariaatilla tarkoitetaan? Selvennän käsitettä ja vastaan samalla tutkijoiden kritiikkiin prekariaattikeskustelua kohtaan.
Lue loppuun”Itsensä työnantaja”
Osuuskunnassa työllistyminen kiinnostaa monia. Usein ajatuksena on, että osuuskunnassa on mahdollista työllistyä “joustavasti”. Pahimmillaan tämä voi johtaa pakotettuun yrittäjämääritelmään. Oikein järjestettynä osuuskunnassa työllistytään työsuhteessa.
Osuuskuntaa, joka tuottaa jäsenilleen työllisyyspalvelua kutsutaan työosuuskunnaksi. Työosuuskunnassa työllistyminen sekä on että ei ole “joustavaa”. Se sisältää “joustavuutta” mutta myös velvoitteita.
Lue loppuun”Satasen keikka”
Työnantajan on palkkaa maksaessaan maksettava myös niin sanotut työnantajan sivukulut. Näitä ja palkanmaksun käytäntöjä voidaan kuvata tarinalla “satasen keikasta”.
Tarina alkaa kun Maija saa kuulla, että eräs oppilaitos olisi kiinnostunut kahden tunnin mittaisesti asiantuntijapuheenvuorosta kurssilleen. Oppilaitos maksaisi luentokeikasta satasen. Maija varmistaa, että oppilaitos tarkoittaa, että asiantuntijatyöhön liittyvä arvonlisävero 24% ajatellaan summan päälle.
Lue loppuunÄlykkäät koneet vaativat perustuloa
Teollinen vallankumous korvasi fyysistä, mekaanista työtä. Nyt ensimmäistä kertaa koneet ovat alkaneet laajassa mitassa korvata ajattelutyötä. Miten tämä liittyy perustulovaatimukseen ja hallituksen perustulokokeilun kritiikkiin?
Lue loppuun
Jukka Peltokoski 