Koronakriisi osoitti sosiaaliturvajärjestelmien puutteet. Eurooppalainen perustulo voisi olla käyttöönottovaiheessa suhteellisen maltillinen summa.

Koronakriisi on nostanut perustulokeskustelun jälleen pintaan eri puolilla Eurooppaa.

Kriisi osoitti konkreettisella tavalla nykyisten sosiaaliturvajärjestelmien puutteet tilanteessa, jossa suuri määrä ihmisiä menettää yllättäen toimeentulonsa. Vaikka EU:n jäsenmaissa sosiaaliturva hoidetaan kansallisella tasolla, perustulo olisi toteutettavissa myös koko unionin laajuisena.

Ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikriisin myötä olemme siirtymässä erilaisten poikkeustilojen leimaamaan aikakauteen. Näissä oloissa ihmisten toimeentulo on taattava entistä aukottomammin ja suoraviivaisemmin.

Koronakriisin aikana useat maat ovatkin ottaneet käyttöön perustuloa muistuttavia tulonsiirtoja. Näiden vakiintuminen osaksi sosiaaliturvajärjestelmiä antaa viitteitä mahdollisesta sosiaalipolitiikan paradigmanmuutoksesta.

Perustulo olisi aimo harppaus EU:n sosiaalisen ulottuvuuden toteuttamisessa. Juuri tämän pilarin vajavaisuus horjuttaa EU:n legitimiteettiä, sillä ihmiset eivät koe arjessaan EU:n tuottavan taloudellista hyötyä ja turvaa. Ekologisiin veroihin ja talouspoliittiseen ohjaukseen liitettynä perustulo mahdollistaisi sosiaalisen ulottuvuuden kytkemisen osaksi EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa.

Perustulo tukisi ekologisen siirtymän toteuttamista sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Eurooppalainen perustulo voisi olla ainakin käyttöönottovaiheessa suhteellisen maltillinen summa. Jo pienikin automatisoitu tulo toisi ihmisille taloudellista turvaa. Samalla kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä voitaisiin kehittää perustulon suuntaisesti niiden ominaispiirteet huomioiden.

Eurooppalaisen perustulon tasoa varioimalla voitaisiin vastata ripeästi talouden suhdannevaihteluihin esimerkiksi nostamalla tilapäisesti perustulon tasoa silloin, kun sisämarkkinoille tarvitaan lisää kulutuskysyntää.

Rahoitusmalleja perustulolle on useita.

Me kannatamme perustulon järjestämistä sosiaalisena osinkona, joka rahoitettaisiin erilaisten yhteisten resurssien käyttöön suunnatuilla veroilla tai maksuilla. Nämä voisivat kohdistua esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön, ympäristöhaittaan, omistukseen, ekologisesti kestämättömään kulutukseen ja immateriaalioikeuksiin.

Myös suoralla keskuspankkirahoituksella voisi olla paikkansa erityisesti talouden suhdannevaihtelujen tasaamisessa. Näin toteutettuna perustulo mahdollistaisi ihmisten ja luonnon hyvinvointiin aidosti panostavan ekososiaalisen Euroopan.

Käynnissä on EU-maiden yhteinen kansalaisaloite perustulon toteuttamiseksi. Jokaisen parempaa sosiaaliturvaa kannattavan suomalaisen kannattaa allekirjoittaa aloite.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 16.12.2020

Jukka Peltokoski
tietokirjailija ja koulutustuottaja, Tampere

Johanna Perkiö
tutkija, Helsinki

—

Ps. Tässä tekstissä Johanna Perkiön kanssa ehdottamamme eurooppalainen perustulo poikkeaa viittaamastamme EU-kansalaisaloitteen ajamasta perustulosta sikäli, että meidän ehdottamamme ”aito” eurooppalainen perustulo tulisi kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien päälle. EU-aloitteessa sen sijaan ajetaan kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien muuttamista ja yhtenäistämistä perustulon suuntaan. Sosiaalinen osinko olisi mielestämme kuitenkin uusi yhteiskunnallinen instituutio, joka tulisi rakentaa sosiaaliturvajärjestelmän lisäksi.

Kansalaisaloitteen EU-perustuloksi voit allekirjoittaa täällä: https://perustuloaloite.eu/.