Tutustu ajatuksiini!

Moro! Olen ehdolla Tampereen kaupunginvaltuustoon kevään 2021 kuntavaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaana.

Ajan vaaleissa vahvaa paikallistaloutta, kaupunkitilan yhteistämistä, avoimuutta ja osallisuutta sekä kaupungin ekologista siirtymää. Haluan tehdä uusia avauksia kaupunkipolitiikkaan.

Yhteinen Tampere!

Olen kirjoittanut auki ajatukseni Tampereen kehittämiseksi viiteen artikkeliin.

Artikkelit muodostavat ohjelman Tampereen kaupungin ja paikallistalouden kehittämiseksi.

Artikkelit löydät seuraavien linkkien takaa:

Otan mielelläni vastaan kommentteja ajatuksistani!

Tutustu profiiliini ja ota yhteyttä!

Tässä linkit, joiden kautta voit tutustua minuun ja olla yhteydessä:

Tässä linkit esittelyihini puolueen ja ammattiliiton sivuilla:

Ollaan yhteydessä!

Jukka Peltokoski

Jukka Peltokosken omakuva

Yhteinen Tampere! Manifesti kuntavaaleihin 2021

Kaupunki on kaupunkilaisten arkielämän tila. Kaupunki on etu- ja takapihamme, kotimme ja lähimetsämme, katumme ja terassimme. Kaupunki on paljon enemmän kuin kaupat. Kaupunki on yhteinen. Avaan tässä tekstissä ajatuksiani kuntavaaleihin 2021. Kirjoitan paikallistaloudesta, yhteisöllisyydestä ja ilmastokaupungista. Kirjoitan tulevaisuudesta.

Lähdetään tästä: Kaupunki on itsehallinnollinen yksikkö. Sen asukkailla on suuri valta järjestää asiansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Kaupungilla on oikeus kerätä veroja ja sillä on paljon omaisuutta. Niin verot kuin omaisuus ovat perimmiltään kaupunkilaisten yhteistä omistusta ja yhteistä varallisuutta.

Neljän vuoden välein kaupunkilaiset valitsevat keskuudestaan kaupunginvaltuuston, joka on kaupungin ylin päättävä elin. Kaupunginvaltuusto edustaa kaupunkilaisia ja on kaupunkilaisten poliittisen tahdon näyttämö. Se päättää, kuinka kaupunkilaisten yhteistä omistusta ja veroja käytetään.

Ei ole yhdentekevää keitä kaupunginvaltuustoon valitaan tekemään päätöksiä. Se, miten hyvää arkemme on, on paljolti kaupungin päätöksistä kiinni. Se, miten kaupunki käyttää verot ja hoitaa omaisuuttamme, on yhteisistä päätöksistä kiinni. Niin kaupunkitilan viihtyisyys kuin palvelujen sujuvuus tai sujumattomuuskin kertovat päätöksistä.  

Puitteemme arjessa ovat monin tavoin riippuvaisia kaupungin päätöksenteosta, ja vaikka kaupungin päätöksenteko on etäännytettyä kaupunkilaisen arjesta, se vaikuttaa suoraan arkeemme. 

Katseet kaupungin yllä

Vasemmistoliiton kuntavaaliteemat kevään 2021 vaaleissa liittyvät koulutukseen ja kasvatukseen, terveyteen ja hyvinvointiin, kestävyyteen ja ilmastotoimiin, työllisyyteen ja työntekijöihin sekä kulttuuriin ja liikuntaan. Kaikki nämä ovat läheisiä teemoja myös itselleni ja ne luovat hyvin kokonaiskuvaa siitä, miten vasemmisto kehittää kuntaa. 

Tässä tekstissä avaan omia ajatuksiani kuntavaaleihin. Tavoittelen näkökulmaa, joka on kiinni ihmisten arjessa, mutta silti hieman päivänpolitiikan yläpuolella, jotta myös uuden kuvittelulle synty tilaa. 

Avaan myöhemmissä teksteissäni lisää yksittäisiä vaaliteemojani ja niihin liittyviä konkreettisia aloitteita. Vaaliteemojani ovat paikallistalous, kaupunkitila, avoin ja osallistava hallinto sekä kaupungin ilmastotoimet. Tässä tekstissä tuon esiin erityisesti paikallistalouden teemaa, sillä se on avain myös muihin teemoihin. 

Käymme keväällä kuntavaalit, mutta puhun kaupungista, sillä kaupunki on erityinen paikka tehdä politiikkaa. On arvioitu, että 20 vuoden päästä 90% suomalaisista elää kaupungissa tai kaupungin lähiseudulla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vain etelän kolmea suurta, vaan myös pitkälti toistakymmentä maakuntakaupunkia. Kaupungistunutkin Suomi on maakuntien ja alueiden maa.

Kaupunki on inhimillisen yhteiselon moniulotteinen tihentymä. Kaupunki on moninaisten tarpeiden kohtaamisen paikka, joka tarjoaa ihmisille rikasta sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista elämää. Juuri siksi kaupungissa voi kehittyä vahvaa paikallistaloutta ja uutta itsehallinnollisuutta. Ja kaupunki sisältää tietenkin myös ympäristönsä ja suhteensa luontoon.

Vahva paikallistalous!

Paikallistalous tarkoittaa, että palvelut ja tuotteet tuotetaan mahdollisimman pitkälle paikallisten toimijoiden voimin. Vahvassa paikallistaloudessa paikallistoimijoiden välillä on vilkasta taloudellista vaihtoa ja muuta yhteistyötä. 

Paikallistalous on: paikallista yrittäjyyttä, yhdistyselämää, osuuskuntia, itsensä työllistämistä, yhteisöllisyyttä, naapuriapua… Aivan olennaista on, miten kaupunki ohjaa elinkeinorakenteen muodostumista ja miten se tekee omat hankintansa. Paikallisten isojen instituutioiden ostot ovat monen paikallisen tuottajan leipä.

Vahvassa paikallistaloudessa raha pysyy kierrossa alueella, eikä sitä imuroida ulos yksityisinä voittoina pahimmillaan veroparasiittiyhtiöiden tileille. Kun raha kiertää kädestä käteen, se tuottaa vaurautta ja hyvinvointia monelle. Tämä voisi tarkoittaa jopa omaa omaa paikallisrahaa, joka sitoisi tehokkaasti rahankiertoa paikalliselle tasolle. 

Paikallistalous ei kuitenkaan tarkoita vain rahataloutta, vaan myös erilaisia yhteisöjä ja verkostoja, jotka tuottavat yhteistä hyvinvointia omasta aktiivisuudestaan käsin. Ilman kansalaisyhteiskunnan aktiiveja ja yhdistyksiä paikallistalous olisi monia palveluja ja yhteistyöverkostoja köyhempi. 

Vahvaan paikallistalouteen kuuluu myös vahva paikallinen kulttuurielämä ja tapahtumatuotanto, joka rakentaa paikallisidentiteettiä ja paikalliskulttuuria. Vain kulttuuritoimijat voivat tehdä paikallisuudesta elävää ja uutta luovaa. 

Vahva paikallistalous on mahdollinen vain vahvan kansalaisyhteiskunnan ja kulttuurielämän puitteissa, mutta tarvitaan myös kaupunki, joka rakentaa paikallistaloutta päätöksillään.  Yhteisöjen ja yritysten elinvoima syntyy aktiivisten kansalaisten ja sosiaalisten verkostojen toiminnasta, mutta kaupunki voi vaikuttaa suuresti paikallistalouden kehitykseen ja kukoistukseen.  Tässä kaupungin hankinnoilla on esimerkiksi suuri merkitys. 

Tampereen kaupungin on luotava kokonaisvaltainen paikallistalouden strategia, jossa määritellään tavoitteet ja keinot paikallistalouden vahvistamiseksi. Lähtökohtana  ovat paikallisen talouden kulttuuriset ja taloudelliset voimavarat. Ensimmäinen askel strategian toimeenpanossa olisi nostaa paikallistalouden lippu ylös ja organisoida toimijoiden välisiä kohtaamisia ja verkostoitumista.

Kokonainen harppaus olisi resurssoida kansalaisyhteiskuntaa, kulttuurielämää sekä yrityksiä ja yrittäjiä paikallistalouden vahvistamiseksi. Kaupungilla paikallisena supertoimijana on tähän mahdollisuus.

Tulevaisuuden ilmastokaupunki!

Ilmastonmuutoksen eteneminen ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat kaksi aikamme suurinta ekologista uhkakuvaa, joihin kumpaankin kaupunki voi vaikuttaa toimillaan merkittävästi. Ilmastokaupungin ja monimuotoisen luontokaupungin rakentaminen voivat olla suurimpia ympäristötekoja koko elämässämme, jos vain onnistumme niissä.

Tampereen kaupungilla on vahva ilmastostrategia, eikä keinoista tai asiantuntemuksesta ole pulaa. Liian helposti strategiat jäävät kuitenkin vain paperille. Tahtotilan strategian läpiviemiseksi on tultava meiltä kaupunkilaisilta. On meidän tehtävämme valvoa, että kaupunki toteuttaa vahvoja ilmastotoimia.

Kaupungin päästöjen nollaamisen lisäksi kyse on turvallisen tilan rakentamisesta meille kaupunkilaisille ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin sään ääri-ilmiöihin sopeuduttaessa. Parhaimmillaan ratkaisut ovat sellaisia, jotka samalla lisäävät kaupungin ympäristöllistä monimuotoisuutta, kuten metsien, viheriöiden, puistojen ja istutusten suosiminen niin kaupungin mailla kuin kaupunkikuvassakin.

Lisäksi ilmastokaupungin ja luontokaupungin rakentaminen on mahdollisuus vihreälle työllisyyspolitiikalle. Vaikka sote-palvelut siirtyvät tulevaisuudessa maakunnalle, kunnan rooli työllisyyspalvelujen järjestäjänä on vain vahvistumassa. Siitä esimakua antaa juuri alkanut työllisyyden kuntakokeilu, jonka piirissä Tamperekin on.

Kaupunki tulee linjata vihreän työn uranuurtajaksi. Kaupungin työllisyyspalvelut on suunniteltava tukemaan ekologista siirtymää? Kaupungin itsensä on panostettava työllistäviin hankkeisiin, joissa edistetään ekologista jälleenrakennusta. Tällaisten asioiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä ilmastokaupunkia rakennettaessa.

Itsehallinnon tulevaisuus on yhteishallinto

Kunnan itsehallinnolla tarkoitetaan sitä, että kunnalla on oikeus päättää, miten se järjestää sille määrätyt tehtävät ja mitä muita tehtäviä se ottaa hoitaakseen. Kunta voi myös määrätä pitkälti omasta hallinto- ja johtamistavastaan.

Tarkkaan ottaen kunnan itsehallinto tarkoittaa tarkoittaa kuntalaisten itsehallintoa, tai ainakin sitä sen pitäisi tarkoittaa. Todellisuutta on, että hallinto elää omaa elämäänsä, jonka kärryillä valtuutetutkaan eivät aina pysy. Siksi hallintoa pitäisi avata yhä läpinäkyvämmäksi ja päätöksentekoa tulisi tuoda lähemmäksi ihmisten arkea. Keinoja tähän ovat esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kehittäminen ja julkisuusperiaatteen soveltaminen kaupungin yhtiöiden päätöksentekoon.

Itsehallinnon tulisi tarkoittaa myös kaupungin työntekijöiden vahvempaa osallisuutta työpaikkansa arkeen. Tampereen kaupungin tehtäviä hoitaa lähes 15 000 työntekijää, mikä tekee kaupungista suurimman työnantajan koko Pirkanmaalla. On ensiarvoisen tärkeää, että kaupunki on hyvä työnantaja, joka ei palkitse lomautuksilla ja irtisanomisilla ja jolle työntekijöiden työhyvinvointi on ensiarvoista, kuten ammattiliittoni Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL peräänkuuluttaa kuntavaaliteemoissaan (https://www.jhl.fi/ajankohtaista/teemat/kuntaremontti-2021-2025/). 

Julkisena työnantajana kaupungin tulee näyttää tietä työpaikkademokratian kehittämisessä. Työntekijöillä on usein paras tieto siitä, miten heidän työtään pitäisi kehittää ja millaisia tarpeita kaupunkilaisilla on. Tämä on myös oleellista kaupungin ekologisen siirtymän kannalta. Julkisen puolen työntekijät ovat sen avaintyöntekijöitä siirtymän edellyttäessä vahvoja julkisia palveluja ja panostuksia ekologisen jälleenrakennuksen hankkeisiin.

Itsehallintoa on siis kehitettävä yhteishallinnoksi, johon kaupunkilaisilla ja kaupungin työntekijöillä on entistä enemmän osallistumisen mahdollisuuksia ja jossa kaupunkilaisten ja kaupungin työntekijöiden oma osaaminen otetaan suoraan mukaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kaupungin rakennustyöhön. 

Samalla kysymys on paikallistalouden kehittämisestä. Omaehtoinen päätöksenteko edellyttää omaa taloutta, joka ei ole täysin valtionbudjetin tai maailmanmarkkinoiden armoilla. Sellainen talous edellyttää myös omaa identiteettiä ja kulttuuria.

Tietenkään paikallisesti ei voida tehdä kaikkea, eikä kaikessa voida pärjätä kansainvälistä kilpailua vastaan, mutta sitä suuremmalla syyllä Tampereelle on syytä tehdä paikallistalouden strategia, joka kertoo, miten me rakennamme paikallista taloutta globaalissa maailmassa. 

Metropoli emme ole, kummoloiden ja harkimoiden hiekkalaatikoksi emme halua tulla, olkaamme siis reilusti paikallisia! Olkaamme sitä omista yhteisöllisistä voimavaroistamme käsin!

Se on mahdollista kun tehdään Tampereesta yhteinen jälleen!

Jukka Peltokoski

Paikallistalous kuntoon! Vaatimuksia vaaleihin, osa 1/4

Vahva Tampere syntyy vahvasta paikallistaloudesta. Vahva paikallistalous syntyy paikallisesta yrittäjyydestä, yhteisöllisyydestä ja kulttuurista. Kunta on paikallistalouden veturi, joka voi monin keinoin vaikuttaa paikallistalouden vahvistumiseen – samalla kun se on itse riippuvainen vahvasta paikallistaloudesta. Tässä kirjoituksessa esittelen paikallistalouden vaatimuksia Tampereen kuntapolitiikkaan.

Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen paikallistaloudesta? Varmasti paikalliset yritykset! Eloisa kirjo paikallisia yrityksiä tarkoittaa moninaisia saatavilla olevia palveluita ja tuotteita. Yritykset myös maksavat veroja ja työllistävät ihmisiä ja ylläpitävät siten paikallistalouden elinvoimaa. Paikallisen yrittäjyyden edistäminen kunnassa on tärkeää.

Kuitenkin yhtä tärkeää on myös laajentaa näkökulmaa paikallisiin yhdistyksiin ja erilaisin muihin yhteisöihin ja yhteistoiminnallisiin verkostoihin. Kaikki talous ei ole rahataloutta, vaan ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi perustuvat paljon myös yhdessä tekemiselle ja yhdessä jaetuille resursseille. Hyvässä paikallistaloudessa vallitsee ystävyys, yhteistyö ja avunanto.

Vahvaa paikallistaloutta ei voi olla myöskään ilman vahvaa paikallista kulttuurielämää, joka tuottaa sivistystä ja henkistä hyvinvointia sekä paikallista identiteettiä ja luovuutta. Kulttuuritapahtumat ovat aina paitsi levon ja virkistyksen myös uutta luovien kohtaamisten tiloja. Paikallistalous on ihmisen mittaista taloutta, joka tuntuu iholla hyvänä arkena ja kokemuksellisena rikkautena.

Julkisilla hankinnoilla vipuvoimaa paikallistalouteen

Sipilän hallituksen tekemät leikkaukset kuntien valtionosuuksiin tuntuvat haitallisesti Tampereenkin taloudessa. Kunnat ovat riippuvaisia valtiosta ja laajemmin maailmantalouden tilasta, mutta silti ne voivat kohentaa talouttaan myös itsenäisesti vahvistamalla paikallistaloutta. Paikallistalous on siis mahdollisuus omavaraisuuden ja itsenäisyyden kasvattamiseen suhteessa valtioon ja ulkopuolisiin investointeihin. Vahva paikallistalous on vahvempi myös suhteessa maailmantalouden heittelyihin.

Kaupunki voi varsinkin hankinnoillaan vaikuttaa paljon paikallistalouden kehitykseen, sillä kaupunki on monen paikallisen yrityksen ja yhdistyksen asiakas. Välillisten vaikutusten kautta kaupungin liikkeelle laittamalla rahalla on vieläkin suurempi merkitys. Kaupungin kannattaa tehdä hankintojaan siten, että ne suuntautuvat mahdollisimman paljon paikallistalouden tuottajille.

Lue loppuun

Kaupunkitila yhteiseksi! Vaatimuksia vaaleihin, osa 2/4

Hyvä kaupunki on kaupunkilaisten yhteinen etupiha, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden ja vapaan kaupunkilaiselämän. Kaupunkitila rakennuksineen, katuineen, toreineen ja luontoalueineen on arkielämämme tila ja elämämme keskeinen tapahtumapaikka, jolla on suuri vaikutus elämänlaatuumme. Tässä kirjoituksessa käsittelen ajatuksiani kaupunkitilan yhteistämisestä – sillä hyvä kaupunkitila mahdollistaa yhteisen tekemisen ja olemisen.

Liian helposti kaupunkitilaa kehitetään vain logistiikkakeskuksena, jonka tehtävä on mahdollistaa nopea liike kodista töihin ja töistä kaupan kautta kotiin. Liian helposti kaupunkitila supistuu vain liike-elämäksi ja koneistoksi, jolla tehdään rahaa. Ikään kuin rahalla voisi omistaa kaupungin, vaikka kaupungin omistavat kaupunkilaiset.

Hyvä kaupunkitila mitataan siinä, miten hyvin ihmiset viihtyvät kaupunkitilassa tilan itsensä vuoksi. Hyvä kaupunkitila tarjoaa mahdollisuuksia elää ja oleskella. Se tarjoaa paikkoja pelailla, urheilla ja hengailla vapaasti. Se mahdollistaa tapaamiset ja tapahtumat, jotka tuovat eloa kaduille ja kortteleihin. Viihtyisä kaupunki tuo kaupunkilaiset yhteen erilaisina, mutta saman kaupungin asukkeina.

Hyvä kaupunkitila on myös vihreä ja hengittävä. Se ei ole betoninen logistiikkakeskus, jossa jokainen neliö on varattu liiketoiminnan ja eriöasumisen tehokäyttöön, vaan ennemminkin elävä luontokaupunki ja eloisa pihamaa, jossa on myös sujuva liikkua paikasta toiseen. Hyvä kaupunkitila purkaa elämän kaupallisuutta.

Kaupungin viihtyisyys ja toimivuus ratkaistaan suuressa mittakaavassa hyvänä kaavoittamisena. Kuitenkin viihtyisän tilan luomisessa voi olla kyse niinkin pienistä asioita kuin penkeistä tai pöydistä puistoissa tai tapahtumista kaduilla- ja toreilla.

Erilaiset kaupunkiliikkeet ovat tuoneet esiin uusia haluja, jotka kohdistuvat elämän vapauteen ja mahdollisuuksiin kaupungissa. Liikkeet kertovat, että kaupungilta odotetaan enemmän kuin sitä, että kotoa pääsee töihin ja kauppaan. Kaupungilta halutaan mahdollisuuksia viettää aikaa ja osallistua tapahtumiin. Elää ekologisesti ja yhteisöllisesti. Moni haluaa myös olla tapahtumien järjestäjä itse.

Lue loppuun

Avoimuutta ja osallisuutta! Vaatimuksia vaaleihin, osa 3/4

Kaupunkilaiset ovat kaupungin omistajia! Kuitenkin moni tamperelainen tuntee itsensä kuin vieraaksi omalla maaperällään. Kaupungin päätöksenteko on etäistä ja päätösten valmistelu on vaikeasti hahmotettavaa. Kaupungilla kävellessä saattaa tuntua ennemminkin siltä, että kaupungin omistajia ovat firmat. Tässä kirjoituksessa keskustelen avoimuuden ja osallisuuden lisäämisestä Tampereella.

Kaupungin päätöksenteossa tulisi kuulua kaupungin todellisten omistajien, kaupunkilaisten ääni. Kaupunkilaisilla tulisi olla mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon tai ainakin seurata sitä helposti. Vaikka kaupunginvaltuuston kokoukset ovat avoimia, verhoutuu varsinkin päätösten valmistelu byrokratian pimentoihin. Tarvittaisiin päätöksenteon tekemistä avoimemmaksi ja kaupunkilaisten osallistamista päätöksentekoprosesseihin aina valmisteluvaiheista saakka.

Uusi tietoteknologia mahdollistaa päätöksenteon avaamisen uusilla tavoilla. Jo nykyään tampereen kaupungilla on käytössään sähköinen alusta osallistuvan budjetoinnin välineenä. Vaikka sähkö ei ratkaisekaan demokratian rakenteellisia haasteita, on yhteiskunnan digitalisoituessa vain realismia kehittää myös sähköistä demokratiaa.

Vieraantuneisuuden kokemus liittyy tietysti myös työttömyyteen, rahattomuuteen ja julkisten palvelujen vajavaisuuteen. Prekaarius tuottaa ihmisille kokemusta osattomuudesta omistajuuden sijaan. Kaupunki lupaa kaikille hyvää, mutta jakaa tosiasiassa ihmisiä eri luokkiin varallisuuden, kyvykkyyden ja vaikkapa asuinalueen mukaan. 

Siksi kaupunkilaisten omistajuutta kaupunkiin on kehitettävä paitsi kaupunkidemokratian myös sosiaalisen osallisuuden keinoin. Usein katseet kääntyvät sosiaalipalveluihin, mutta kyse on laajemmin yhteisötalouden vahvistamisesta esimerkiksi osuuskuntia perustamalla, kuten myös asuinalueiden tavavertaisuudesta. Keskustan kiiltäessä uutuuttaan, on aika kääntää katseet lähiöiden kehittämiseen.

Lue loppuun

Ekologinen siirtymä vauhtiin! Vaatimuksia vaaleihin, osa 4/4

Tampereen kaupungista on rakennettava ilmastokaupunki ja luontokaupunki. Tavoitteena on oltava hiilinegatiivinen kaupunki, joka sitoo hiiltä ilmasta. Tampereelle onkin vahva ilmastostrategia, joka liittyy liikenteeseen, ekotehokaaseen rakentamiseen, jätehuoltoon ja kaupungin käyttämiin energiamuotoihin. Kaupungin monimuotoisuuden ohjelma on valmistumassa syksyksi. Tässä kirjoituksessa esitän ajatuksiani siitä, miten Tampereella edistetään ekologista siirtymää.

Ainakaan osaamisesta Tampereen ekologinen siirtymä ei ole kiinni! Tampereen kaupungilla on osaavaa henkilöstöä kestävän kehityksen sekä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä ja kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa. Ensimmäisenä kuntana Suomessa Tampere on kehittämässä ilmastobudjetointia, mikä on pioneerityötä Suomessa!

Kaupungin monimuotoisuuden ohjelman tavoitteet on kirjattu viime vuonna ja ohjelma valmistuu ensi syksynä. Vielä tänä keväänä ohjelman pitäisi tulla avoimesti kommentoitavaksi. Tampere on siis hyvällä tiellä!

Toinen juttu on sitten toteutus. Liian helposti paperit jäävät vain papereiksi. Tarvitaan myös poliittista tahtotilaa ja painetta – ja varmasti vielä myös uusia ideoitakin. On meidän kaupunkilaisten, ympäristöjärjestöt mukaan lukien, ja luottamustoimissa toimivien tehtävä pitää yllä tahtotilaa kaupungin ilmastotoimien edistämiseksi ja syöttää kaupungille yhä uusia aloitteita tarvittaviksi toimenpiteiksi. Samalla pidämme huolta siitä, että Tampereesta kehittyy tulevaisuuden kaupunki, joka kulkee uuden talouden eturintamassa.

Lue loppuun

Ehdolla kuntavaaleissa 2021 | Tampere

Olen ehdolla ensi kevään kuntavaaleissa Tampereella vasemmistoliiton listalla. Vaaliteemani liittyvät paikallistalouteen. Vaalit käydään huhtikuussa ja niissä valitaan Tampereelle uusi kaupunginvaltuusto.

Lähdin ehdolle tosissani! Kuntapolitiikkaa pidetään joskus toissijaisena suhteessa valtakunnan politiikkaan – tai kansalaisaktivismiin – mutta minulle kunta on paikallistalouden yksikkö, jolla on suuri vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Kunta on paikallistalouden veturi.

Lisäksi Tampere on kaupunki, joten kyse on oikeastaan kaupunkipolitiikasta! Yhä useampi suomalainen on kaupunkilainen, ja elämä kaupungeissa ja kaupunkien ympäristöissä on vahvasti tulevaisuuttamme.

Minulla on vaaleissa neljä pääteemaa, jotka kaikki kietoutuvat paikallistalouden kehittämiseen. Ajattelen, että meidän on kehitettävä Tampereesta lähialueineen vahvasti omaleimainen paikallistalous, jotta se voi kukoistaa sekä sosiaalisesti että ekologisesti.

Julkistan myöhemmin manifestini ja kaupunkipoliittiset vaatimukseni, mutta iskulauseina teemani ovat:

  1. Paikallistalous kuntoon!
  2. Kaupunkitila yhteiseksi!
  3. Avoimuutta ja osallisuutta!
  4. Ekologinen siirtymä vauhtiin!

Hyvällä poliittisella mielikuvituksella iskulauseet rimmaavatkin!

Vaaleissa sekä ehdokkaan että äänestäjien kannattaa muistaa, että jaossa ovat valtuustopaikkojen lisäksi varavaltuutettujen paikat ja lautakuntapaikat.

Lisäksi vaalit ovat tilaisuus vaikuttaa politiikan asiasisältöihin ja organisoida ihmisiä yhteiskunnalliseen ajatteluun ja toimintaan. Vasemmistolaisessa perinteessä tätä on pidetty joskus jopa ensisijaisena. Meidän on myös itse järjestäydyttävä ja rakennettava taloudellisia organisaatioita.

Kunnalla ja sen yhtiöillä on suuri valta siihen, millaiseksi paikallistalous muotoutuu.

Manifestia ja vaatimuksia rakennellessa päivitän ajatuksiani ja tekemisiäni Instassa, Facebookissa, Twitterissä ja Linkedinissa. Facebookissa myös henkilökohtainen profiilini on julkinen.

Ole rohkeasti yhteydessä, jos haluat jutella kanssani!

Jukka Peltokoski

jukka.peltokoski@protonmail.com

Jukka Peltokoski naamakuva

Osuuskauppa on (voi olla) paikallistalouden veturi

Mitä väliä, ostaako ruokansa Prismasta, K-kaupasta vai Lidlistä? Ihmisiä kiinnostaa helposti vain se, että kauppa on lähellä tai kaupan lähellä on toinen kauppa, jossa pitää myös käydä. Kuitenkin kukin kytkeytyy erilaiseen talouden kokonaisuuteen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Osuuskaupasta voisi kasvaa vahvasti paikallisidentiteetille ja paikallistuotannolle perustuva kauppa.

Eri kauppaketjut tarjoavat päällisin puolin aika samanlaista palvelua vähän eri kuorrutuksin. Kuitenkin kauppojen omistusrakenteet ovat erilaiset.

Lidl on saksalainen perheyritys. Kauppa on profiloitunut saksasta rahdattujen tuotteiden halvoilla hinnoilla – kuten myös halvoilla puitteilla. Olen antanut itseni ymmärtää, että Lidlistä ostaminen on joillekin kapinaa suomalaista hintatasoa vastaan, mutta fakta on, että Lidlistä ostamalla rikastutat yksittäistä saksalaista perhettä.

K-kaupat toimivat itsenäisten yrittäjäkauppiaitten ketjuna. Taustalla on Kesko-konserni. K-kauppoja pyörittävät yrittäjäkauppiaat saavat yrittäjätuloa itselleen samalla kun he tekevät tulosta Keskolle, jonka omistajia ovat lukuisat osakkeenomistajat, suurin osa toisia osakeyhtiöitä.

Lue loppuun

Vastaako osuuskauppa koronakriisiin?

Osuuskauppa on uutisoinut, että koronan myötä ruuan verkkokauppa on kasvanut räjähdysmäisesti. Ihmiset tarvitsevat ruokaa siinä missä aiemminkin, ehkä jopa enemmän kuin aiemmin kun kodeissa ollaan etätöissä eikä ravintoloissa käydä. Osuuskaupalla käy kauppa, vaikka käytävillä on vähän väljempää.

Jää nähtäväksi, miten korona vaikuttaa osuuskaupan talouteen. Ruokakauppa käy, mutta ravintolat ja kahvilat on suljettava. Vaatteita myydään vähemmän. Bensaa myydään vähemmän.

Tilinpäätöksen aika on myöhemmin, mutta alueellisena suurkauppana osuuskaupan kestokyky koronaa vastaan on omaa luokkaansa. Osuuskauppa vastaa moniin arjen tarpeisiin, joiden tarve ei häviä koronatilanteessakaan. Osuuskauppa saattaa jopa hyötyä siitä, että ihmiset ostavat suuria määriä ruokaa ja keskittävät ruokaostoksiaan.

Lue loppuun

#Paikallistoive haastaa osuuskaupan tukemaan osuuskuntia

Pirkanmaan Osuuskauppa on lanseerannut kevään osuuskauppavaaleihin #paikallistoive-nimisen kampanjan. Siinä ehdokkaita haastetaan esittämään ideoita osuuskaupan hyväntekeväisyyskohteista. Osuuskauppa tukee esimerkiksi nuorten urheiluseuroja. Mikä minun paikallistoiveeni on?

Lyhyesti sanottuna minä toivoisin, että Pirkanmaan Osuuskauppa tukisi enemmän pirkanmaalaisia pienosuuskuntia.

Tuki voisi olla monenlaista. Osuuskauppa voisi jakaa projektirahoja osuuskuntien kehittämistyöhön ja se voisi suunnata aktiivisesti ostoja pirkanmaalaisille osuuskunnille.

Lue loppuun